keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Tää on niin tätä

Juuri kun olet tehnyt päätöksen, että "Ok, muutetaan kerrostaloon, edulliseen mutta kauniiseen asuntoon. Asutaan siinä jonkun aikaa, ja ostetaan se unelmien asunto sit kun löytyy se unelmien mies". Niin, juuri silloin kilahtaa sähköposti ja siellä tulee viesti "hakupalvelumme on löytänyt sinulle seuraavanlaisen kohteen":


Rakennettu 1900, sijaitsee Viialassa, työmatka olisi 34 km. Piha on 990 m2, asuinpinta-ala 78 m2. Sisältä aivan totaalisen ihana, semmoinen vähän pitsihuvilamainen ja romanttinen. Kantsii käydä katsomassa ne sisäkuvat vaikka Etuovessa (kohdenumero 534020), mä ihastuin niihin ihan samantien. Arvaan, että ainakin Tiina tykkää sisustuksesta. :o) Hinta on 126 000 e.

Niin, missä ongelma? Se kerrostalo on 60 000 euroa halvempi, ja se vapautuisi parissa viikossa. (Kyllä, kävin siellä tänään taas ihastelemassa, ja se vapautuisi tosiaan ihan hetkessä...) Tähän mulla ei oikeasti ole varaa. Mutta kun se on niin ärsyttävän pienestä kiinni! Mä olen pitänyt ylärajana 110 000 euroa, ja tuolla asuessa menisi bensoihinkin nykyistä enemmän... Kiukuttaa, ärsyttää, ottaa pannuun ja turhauttaa. Menenkö ostamaan sadalla eurolla Casino-arpoja ja toivon päävoittoa?! Ja sit on olemassa semmoinen "ystävä", joka toteaa ongelman kuultuaan: "minä annan sinulle 30 000 e, jos se tekee sinut onnelliseksi". Ei semmoiseen voi suostua, minä ainakaan. Mutta silti tuo talo on kuin mulle tehty, ja pystyn jo kuvien perusteella kertomaan, että haluan sen. Pitääkö sitä oikeasti lopettaa shoppailu kokonaan ja nöyrästi kysyä pankista superpitkää asuntolainaa...

9 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

AAAAAPUUUA! Tuosta saisi niiiin ihanan!!!

Mari kirjoitti...

Jos mä oisin sun pöksyissäsi, siis jos, tosin en tiedä kaikkea mutta mä ottaisin ton, aivan ihana, siis unelma sulle ja koirille hyvin pitkäksi aikaa. Rahalla saa ja hevosilla pääsee ja hernekeitto on halpaa. Pitäskö pitää sulle leikkimieliset polttarit ja pistää sut myymään tulitikkuaskeja torille kovalla hinnalla ja rahat tohon ihanaan unelmaan;)?
Mä ottaisin ton heti vaikka pitsiunelma ei ole top 10 listalla....... Aika vaikea päätös....Ota ennenkuin Tiina ehtii paikalle;)

Anonyymi kirjoitti...

Jatkoa...
tarjoa siitä vähän vähemmän ja katso josko tärppäis, mä katoin noi kuvat vielä uudestaan ja voi vide että toi ois unelma, pihakin missä koirilla rauha... Sulla on aika kova miettiminen nyt edessä.
mari

Saana kirjoitti...

Laura anna mennä vaan! Valtio saattaa antaa sulle sitä bansarahaa (kannattaa ottaa selvää, koska se on joka kuussa niin iso säästö, että pystyt ottaan ton isomman lainan. Sen lisäks saat enemmän verohelpotuksia, kun sulla on enemmän lainaa). Tai sit voit kulkee junalla töihin? Tarjoot tosta sen 110000 ja sanot, että enempään mulla ei ole varaa :)

Laura kirjoitti...

Voi viude teitä! Mä olin jo ikäänkuin päättänyt tyytyä siihen Nokian kerrostaloon, koska oikeesti rahat ei riitä. Mutta kun luen teidän kannustavia kommentteja, niin alankin muuttamaan mieltäni. :o) Tämä naisissa on niin ihanaa, kaikki on valmiina heittäytymään ja hullaantumaan. Joltain mieheltä kun kysyy mielipidettä, niin vastaus on tyyliin "oletko sä hullu?". No, mä laitoin sähköpostia pankkiyhteyshenkilölleni, ja kyselin, että mikä suunnilleen olisi kuukausittainen lyhennyserä. Se pelkkä typerä verokin on omakotitaloissa 4%! Aaarrgghh. Ja mä vihaan päätöksentekoa...

Lotta kirjoitti...

Aivan ihana talo. :) Vaikka itse en kyllä tykkää tuosta tummemmasta keltaisesta (näkyy talon vasemmalla sivulla) minusta juuri nätin värinen nyt. Mutta aivan ihana siltikin. :)

Virpi kirjoitti...

Hieno talo! Tosin K huuteli vierestä että on häväistys hirsiä kohtaan maalata ne valkoisella maalilla, niin ei saisi IKINÄ kuulemma tehä. No mutta nättiä kuitenkin oli.


Mä oisin tasan varmaan kuten miehet. Vaikka muita kohtaan olenkin tosi kannustava heittäytymään unelmiinsa ja pitämään niistä kiinni, niin itse sitten olen mieluummin penseä insinöörirealisti.


Laitappa kuvii siitä Nokiankin kämpästä, se kuulostaa kivalta. Tai vaikka linksu etuovee.

Elina kirjoitti...

Talollinen parsonihminen ei voi antaa kuin tän neuvon: nöyrästi lakki kädessä vaan pankkisedän pakeille ja hetkessä kädet kyynärpäitä myöten omaan kukkapenkkiin:) IHANAA - ja uusia piirteitä esiin omista koirista. Oppivat hetkessä hakettamaan, kaivamaan sipuleita, karsimaan alaoksia, tuulettamaan nurmikkoa etc. Ihanalta näyttää sun unelma!

Tiina kirjoitti...

Ne maalatut hirret oli just parasta :D