Agia perjantaina

Blonkun kanssa oltiin perjantaina Jaakko Suokuuntin treeneissä. Oltiin illan vikassa ryhmässä, mikä oli ihan kiva, koska meidän treenit venähti kolmituntisiksi. :o) Rata oli Jaakon radaksi melko lyhyt (23 estettä), mutta muuten aika odotettavissa olleen vaikea. Kontakteja ei ollut lainkaan, pelkää hyppyvääntöä ja putkea.

Tosi hyvät treenit ja Blondikin käyttäytyi hienosti ja osasi asioita joita en uskonut sen osaavan. Itse asiassa se meni ihan superhienosti! ♥ En näköjään vaan osaa luottaa siihen tarpeeksi joissain kohdissa ja ajattelen, että ei se tuommoista osaa kun ei oo ennen menty.... Saatiin hyviä vinkkejä lähtöön, kärsivällisyyden harjoitteluun ja lähtoluvan antoon. Blonkku osasi pöydän!! Jaakko korosti pöydän treenauksen tärkeyttä ja kertoi kuinka hauska on kisoissa katsoa ihmisten ilmeitä kun radalle kannetaan pöytä. Voi ei, ei me osata tuota!! Nyt koitetan treenata sitä vaikka lämppäriesteenä aktiivisesti, ettei meidän tarvi olla niiden housuunpaskojien joukossa sit siellä kisoissa.

Mentiin sylivekkausta, niistoa, jaakotusta ja twistausta. Kaikki semmoisia hieman kadoksissa olleita juttuja, vaikka periatteessa ne tiedänkin. Ennenkaikkea sain taas sitä tarvitsemaani aivopesua ja psyykkausta. Koskaan ei voi sanoa, että en mä ehdi (johonkin paikkaan, jollekin esteelle radalla). Aina ehtii, pitää vaan muistaa varastaa se aika edellisiltä esteiltä. Ja kontaktien alastuloille mun pitää varastaa se aika, se on muistettava. Ja käännyttävä koiraan päin ja tuijotettava sitä silmiin. Joo, sitä me nyt kokeillaan...