Tamskin kisat 1.7.

Me ollaan Blonkun kanssa semmoinen parivaljakko, että meille tuo hylättyjen ratasuoritusten teko ei ole juttu eikä mikään. :o) Käytiin eilen Tamskin iltakisoissa (vaikka lähes yökisoja ne jo lähenteli kun kotiin pääsi klo: 23). Leena Rantamäki-Lahtinen oli tehnyt kaksi ihan kivaa rataa, eka helpompi ja toinen hieman vaikeampi. Kumpikin paljon meidän treenitasoa helpompia, ja eka varsinkin aika suoralinjaista juoksemista. Niin just, sehän ei meille sovi...

Ekan radan eka rima tippui. Blondilla on niin kiire liikkeelle, että eka este menee vähän läpi juosten, vaikka kuinka kauas esteestä sen jättäisin. Yksi este juostiin ohi ja rynnättiin putkeen ja yksi este kierrettiin. Muuten oikein hienoa ja vauhdikasta menoa, kepit ja kontaktit ihan täydellisiä! Olin ylpeä.

Tokalla radalla kostautui meidän viime aikojen ahkera kontaktitreeni. Blondilla kun ollut tapana hyppiä alastulokontaktit yli puomilla ja A:lla, ja sitä nyt on sit namien kanssa treenattu ahkerasti. No, pikkuneiti jäi sinne puomin alastulolle etsimään sitä namia. Ei auttanut mun huitomiset kun Blonkku pyöri siellä ympyrää nenä maassa, että "missä se nami on, ainahan täällä on nami...". :o) No, kun ei sitä namia maasta löytynyt, niin kävi se sit vielä varmuuden vuoksi kokeilemassa sitä puomin alastuloa, josta samantien napsahti se hylly. Muuten koira kulki kuin unelma, irtosi todella hienosti ja kääntyi hienoja tiukkoja käännöksiä.

Hieman tämä meidän hyllytys-putki alkaa syömään miestä. Kai siinä lähinnä kaivelee se, että mä tiedän Blondin olevan hyvä, mutta ikinä kisoissa ei saada näytettyä sitä muillekin. :o) Pari parson-tuttua kun kävi pitkästä aikaa eilen kisaamassa, ja molemmat pokkasivat tuplavoitot tosta vaan! Onnea Eija ja Liisa! Meillä alkaa olla kohta ykkös-luokassa vähän yksinäistä...