Lomat on lusittu, mutta onneksi on sentään pitkä viikonloppu tulossa. Lomalla ei tehty kummempaa, ulkoiltiin paljon, rentouduttiin, hieman siivoiltiin ja laitettiin taloa kevätkuntoon.
Pommin kanssa käytiin siellä osteopaatilla Hyvinkäällä, se oli tosi mielenkiintoista. Pommilla oli oikea lanneselkä jumissa, se lihasten jumi oli vetänyt lantion vinoon ja laittanut ristiluun jumiin. Syy? Munuaiset ja vatsaontelo. Vitsi mikä ammattitaito noilla osteopaateilla on! Koiran elimistöllä (kuten ihmisilläkin) on tietty rytmi kullakin. Johonkin tiettyyn rytmiin niiden raajat, lihakset, luusto ja sisäelimet vaan rupeaa "vastaamaan" kun niitä oikealla rytmillä liikutellaan. Esim. munuaisten kuuluisi liikkua myös koiran kävellessä hieman. Pommillapa vaan ei liikkunut toisen puolen munuainen, eikä vatsaontelokaan kunnolla, ne oli jähmettyneet ihan sumppuun. Syynä voisi olla isku kylkeen, mutta todennäköisempänä vaihtoehtona pidettiin gluteiineja ruokavaliossa. Jotkut koirat on niin herkkiä gluteiinille, että yksi pieni suupala voi aiheuttaa oireita, tai pentuna syötetty vilja voi aiheuttaa ongelmia vielä muutaman vuoden jälkeen. Vehnää meillä ei ole syöty vuosiin, mutta nyt meni sitten ohrakin kiellettyjen listalle ja ruoka sitämyöten uusiksi. Kuulemma yli 90% koirista ei siedä gluteiinia, ja monet reagoi niin "vaikeaselkoisesti", että ei sitä omistaja ymmärrä. No, Pommin lantio saatiin suoraan ja paikat auki. Parin viikon päästä mennään vielä uudestaan tarkastamaan, että onko "sipulin" kuoriminen tuonut syvempää jotain ongelmia esiin.
Mitään kummempaa ei olekaan tapahtunut. Lenkkitie on kuralillua, kotipiha sohjoa. Mä olen aloittanut lenkkeilyn, juoksukoulun 3 ekaa treeniä on jo suoritettu. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri Lauralle. Toivottavasti jaksan jatkaa. Kotisivujen tekemistä olen mietiskellyt ja katsellut tarjontaa. Olen myös harkinnut BOT-tuotteiden ja Orijen ruuan jälleenmyyntiä, saa nyt nähdä mihin päädyn.
Ai niin, siitä mahdollisesta koiran rodusta kiinnostuneille tiedoksi, että kyllä me vaihdetaan (peukut pystyssä) saman väriseen, mutta hörökorvaisempaan ja suurempaan versioon. Eli jos hyvin käy, niin parin viikon päästä syntyy terveitä valkoisen paimenkoiran pentuja, ja toivottavasti narttuja on sen verran, että meillekin riittää yksi. Minä kun haluan juuri tästä yhdistelmästä, kun molemmat vanhemmat on tuonteja, Saksasta ja Englannista. Jännityksellä siis odotellaan.
maanantai 29. maaliskuuta 2010
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Kuulumisia
Niin se kevät etenee, vaikka mittari näytti aamulla -18 astetta. :o/ Mieluummin kulkisin tennareissa ja kevättakissa, mutta ehkä sit juhannuksena viimeistään.
Koulutusohjaajakurssin viikonloput on nyt ohi, ja tenttikin hyväksytysti suoritettu. Enää muutamien treenien veto valvotusti, ja sit olisi koulutusohjaajakortti plakkarissa. Kurssi oli antoisa, ja vetäjä aivan huippu. Paljon tuli ajattelemisen aihetta, kehitysideoita ja jopa toivottavasti pieni muutos omaan kisajännitykseen.
Koirakerhon vaihto on edennyt, kesäkauden alkaessa siirryn Toijalan koirakerhon riveihin, ja otan jopa agilityn alkeiskurssin vetääkseni. Toivon saavani kärsivällisiä kurssilaisia, nyt on meinaan lämmittelyleikit ja flat work hallussa, ja koiran ja ohjaajan yhteistyöhön aion keskittyä superpaljon.
Yksi valkoinen koira on astutettu ja ultran mukaan mahassa on paljon pentuja. Me olemme kyseisen pentueen "jonotuslistalla" ja sikäli mikäli kaikki menee hyvin niin meille tulee kesäkuun puolenvälin paikkeilla uusi vahvistus perheeseen.
Koirahieroja-opiskelut etenevät kovaa vauhtia, ja kesäkuussa onkin aherrus sitten takanapäin. Ensi viikolla on iiiiso tentti, johon tulee vaatimattomasti "kaikki tähän asti menty". Taas pääsee todistamaan sitä kummallista ilmiötä, että kun edessä on koira ja kolme opettajaa tivaamassa lihaksen origoa ja insertiota, niin kaikki tieto valuu korvista ja nenästä ulos... Jatkosta en ole vielä kerennyt tekemään päätöksiä sen kummemmin. Luultavasti ainakin aluksi jatka päivätyössäni neljänä päivänä viikossa, ja koitan hoitaa hierontoja iltaisin ja sinä yhtenä "vapaapäivänä". Myöhemmin toivon saavani lottovoiton, ja niillä rahoilla laitan semmoisen koiratarvike-hotelli-uimahalli-fysioterapia -paikan pystyyn. :o)
Ensi viikolla on kauan odotettu talviloma. Tulee tarpeeseen, pelkään vaan koko viikon menevän kokeeseen lukemiseen. Mitään kummempia ei olla suunniteltu, tiedossa on ainoastaan Pommin treffit osteopaatin kanssa ja samalla keikka Ikeaan.
Aurinkoisia päiviä kaikille.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Harkkaa ja kiitoa
Olin perjantain ja lauantain Hyvinkään Onnenkoirassa työharjoittelussa. Oli rankkaa, mutta ihan mielenkiintoista. Hieroin muutaman koiran, mutta pääasiassa hoidin koirahotellin asiakkaita, ulkoilutin ja ruokin, ja avustin kylpylän puolella. Kylpylän puolella oli jos jonkin näköistä polskijaa, hauskan näköistä kun pientä mopsia opetetaan uimaan. :o) Tai kun suuren suuri tanskandoggi ei osaa uida, vaan polskuttaa kaikilla neljällä tassulla yhtä aikaa. :o) Koirahotellissa työskentely oli mielenkiintoista, koska en ole semmoisessa koskaan edes käynyt. Monenlaisia koiria, ja yhtä monenlaisia omistajia. Yksi rouva toi kaksi espanjan vesikoiraa ja sain melkein raahata hänet ulos, kun hän rupesi vollottamaan vuolaasti ja säikäytti koiratkin. Yhdelle naiselle sanoin, että kyllä voi soittaa ja kysellä hoidokin kuulumisia jos tulee ikävä. Hän vastasi, että hyvä kun pääsen siitä viikoksi eroon, ei tosiaan tule ikävä.
Tuo kokemus antoi ehkä hieman uutta näkemystä omalle haaveelleni perustaa koirahotelli. Se olisikin semmoinen "koirille, jotka ovat omistajilleen muutakin kuin vain koiria" -hotelli, jossa asiakkaat hemmoteltaisiin. Täytyy vaan todeta, että onneksi en ole itse tähän mennessä vielä tarvinnut koirahoitolapalveluita, koska minun kriteerejä täyttävää paikka on aika helkkarin vaikea löytää, ainakaan lähialueilta.
Sunnuntaina oltiin sitten meidän hemmotellun prinsessan, eli Blondin, kanssa agilitykisoissa puolen vuoden tauon jälkeen. Kotiintuomisina oli akksi Hyllyä, mutta ihan sarvi otsassa ei sentään oltu. Eka rata oli hyppyrata, harmikseni, koska olin toivonut sen olevan jälkimmäisenä. Hyppyrata meni pelleilyssä, kuten meidän ensimmäiset radat yleensä. Lähdöstä varasti, kepit ei sujunut, karkasi putkeen kun ei pitänyt, yms. Toinen rata oli agilityrata, ja se meni ihmeellisen hyvin. Radalla oli pari vaikeaa vientiä, ja niistä selvittiin kunnialla. Puomin Blondi tuli niin hitaasti ja hiipimällä alas, että moista en ole ennen nähnyt. Wau! Neljänneksi viimeisellä esteellä A:lla se myös hiipi alastulon alkumatkan, ja sitten kun hieman koitin rohkaista että tules nyt, niin sit se pomppasi sen kontaktin yli. :o) Mulla meni pasmat siitä sekaisin, ja viimeinen hyppykiekka menikin sen takia mönkään. Mutta muuten loistorata, ja mahtava keinun suoritus!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)