Pääsiäistä kohden

Lomat on lusittu, mutta onneksi on sentään pitkä viikonloppu tulossa. Lomalla ei tehty kummempaa, ulkoiltiin paljon, rentouduttiin, hieman siivoiltiin ja laitettiin taloa kevätkuntoon.

Pommin kanssa käytiin siellä osteopaatilla Hyvinkäällä, se oli tosi mielenkiintoista. Pommilla oli oikea lanneselkä jumissa, se lihasten jumi oli vetänyt lantion vinoon ja laittanut ristiluun jumiin. Syy? Munuaiset ja vatsaontelo. Vitsi mikä ammattitaito noilla osteopaateilla on! Koiran elimistöllä (kuten ihmisilläkin) on tietty rytmi kullakin. Johonkin tiettyyn rytmiin niiden raajat, lihakset, luusto ja sisäelimet vaan rupeaa "vastaamaan" kun niitä oikealla rytmillä liikutellaan. Esim. munuaisten kuuluisi liikkua myös koiran kävellessä hieman. Pommillapa vaan ei liikkunut toisen puolen munuainen, eikä vatsaontelokaan kunnolla, ne oli jähmettyneet ihan sumppuun. Syynä voisi olla isku kylkeen, mutta todennäköisempänä vaihtoehtona pidettiin gluteiineja ruokavaliossa. Jotkut koirat on niin herkkiä gluteiinille, että yksi pieni suupala voi aiheuttaa oireita, tai pentuna syötetty vilja voi aiheuttaa ongelmia vielä muutaman vuoden jälkeen. Vehnää meillä ei ole syöty vuosiin, mutta nyt meni sitten ohrakin kiellettyjen listalle ja ruoka sitämyöten uusiksi. Kuulemma yli 90% koirista ei siedä gluteiinia, ja monet reagoi niin "vaikeaselkoisesti", että ei sitä omistaja ymmärrä. No, Pommin lantio saatiin suoraan ja paikat auki. Parin viikon päästä mennään vielä uudestaan tarkastamaan, että onko "sipulin" kuoriminen tuonut syvempää jotain ongelmia esiin.

Mitään kummempaa ei olekaan tapahtunut. Lenkkitie on kuralillua, kotipiha sohjoa. Mä olen aloittanut lenkkeilyn, juoksukoulun 3 ekaa treeniä on jo suoritettu. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri Lauralle. Toivottavasti jaksan jatkaa. Kotisivujen tekemistä olen mietiskellyt ja katsellut tarjontaa. Olen myös harkinnut BOT-tuotteiden ja Orijen ruuan jälleenmyyntiä, saa nyt nähdä mihin päädyn.

Ai niin, siitä mahdollisesta koiran rodusta kiinnostuneille tiedoksi, että kyllä me vaihdetaan (peukut pystyssä) saman väriseen, mutta hörökorvaisempaan ja suurempaan versioon. Eli jos hyvin käy, niin parin viikon päästä syntyy terveitä valkoisen paimenkoiran pentuja, ja toivottavasti narttuja on sen verran, että meillekin riittää yksi. Minä kun haluan juuri tästä yhdistelmästä, kun molemmat vanhemmat on tuonteja, Saksasta ja Englannista. Jännityksellä siis odotellaan.