Synttärit ja muutakin

Pommi täytti eilen 6 vuotta. Voi vitsi kun aika menee nopeaan, ja toisaalta taas, niin paljon on tuona aikana tapahtunut. Pommi on niin opettavainen koira, se on opettanut mulle mm. koiranlukutaitoa ja käsittelyä enemmän kuin mikään muu koira koskaan voisi. Pommi on perheen kesken ihana luonne, muualla ja muille aika petollinen ja arvaamaton. Kaikki luulee, että Blondi on mun lellikki ja tykkäisin siitä enemmän. Ei mee niin. Pommi on se ensimmäinen ja rakkain, jollain lailla ehkä samanlainen kuin minä. Se on totta, että se on itsenäinen äijä, ei siis kaipaa läheisyyttä tai huomiota samalla tavalla. Pommi on C:n ehdoton suosikki, niillä synkkaa hyvin, Pommi tottelee hyvin, ja C osaa vähäisestä koirakokemuksesta huolimatta käsitellä ja lukea Pommia, ja arvostaa sen kovuutta.

Pommi sai synttärilahjaksi uuden vinkulelun ja illalla syötiin maksalaatikko-nakki-kakkua. Lelu nostettiin yöksi pois, makuuhuoneen lipaston päälle, jottei siitä yöllä tulisi mitään tappelua unenpöpperössä. Heräsin aamuyöstä neljän aikaan, ja katsoin missä koirat on. Pommi istui lipaston edessä ja tuijotti sinne päälle, että siellä se lelu on. Käskin sen nukkumaan. Heräsin uudelleen hieman ennen kuutta siihen kun kuului kynsien ääni puuta vasten, Pommi kun oli jo noussut takajaloillaan kurkkimaan, että josko siihen leluun mahdollisesti ylttäisi. Ei se siis saanut nukuttua, kun tuo aarre oli niinkin lähellä, mutta silti niin kaukana. Voi sitä onnea, kun se sai lelunsa vihdoin aamulla. Ja sitä epätoivoa, kun otin sen taas pois töihin lähtiessäni. :-/

Tähän viikkoon on mahtunut myös uusi käänne pentuhaaveisiin liittyen. Yksi syy paimenkoira-hinkuuni on ollut paimennus, haluaisin siis kokeilla harrastuksena lampaiden paimennusta. Se on uusi juttu minulle, ja maalla ei mitenkään vaikea toteuttaa. Viime viikolla puhuin siitä yhden kokeneen harrastajan kanssa, ja mielipide oli, että ainoa oikea rotu tuohon touhuun on bordercollie, ei ne muut osaa. No, onhan se bortsu ollut mielessä, koska tiedän kuinka oppivaisia ne ovat, ja nähnyt toki myös millaisia agilityssä. Maanantaina kävin Apula lemmikkipalstalla, ja siellä oli myynnissä sekarotuisia pentuja. Emä on paimennuslinjainen bordercollie nautatilalta, isä on bordercollie (2 astutusta) tai naapurin Sesse (lapinkoiran ja sakemannin mix), joka pääsi kerran karkuteillään astumaan nartun. Bordereilta löytyy hyvät terveystulokset KoiraNetistä ja emältä sitä kaivattua paimennusviettiä. Pennuista tällä hetkellä (alle viikon ikäisiä) näyttäisi 3 olevan bordercollien näköisiä ja värisiä, ja 4 muuta ovat ruskeita, eli todennäköisesti sekarotuisia. Kyseessä voi siis olla kaksoisastutus, mutta koko pentue kuulemma on päätetty rekisteröidä sekarotuisina. Ja kyllä, meille on varattu 1 bordercollien näköinen mustavalkoinen narttupentu. Ja ei, minua ei haittaa vaikka se on sekarotuinen. Mielenkiintoista nähdä kuinka tarina etenee ja miltä tuo koira muutaman viikon jälkeen näyttää...