Helle-liitoa

Eilen oltiin Mutalassa agitreeneissä, melko hikisissä tunnelmissa. Pölyävä hiekkakenttä jonne aurinko porottaa ihan suoraan. Melko pitkä rata, kaksi koiraa ja valmentaja joka toteaa: "menes vielä koko rata alusta uudestaan, kun et oikein mennyt tosissasi äsken...". Huh hellettä voi todeta, ihan kirjaimellisesti. Kun juoksin radalla noin 12:ta kertaa, niin huomasi kyllä jaloissa juosseensa. Se lenkillä käynti on vähän jäänyt... :o(

Pommin kepit takkusi pahasti. Molemmilta puolilta ja ohjaamalla tai ilman. Ei onnannut, en tiedä miksi. Pommi turhautuu useista toistoista, rupeaa komentamaan minua ja minulla menee hermot. Noidankehä siis. Muuten Pommi on hyvä, pysyy lähdössä erittäin hyvin ja voin mennä tosi pitkälle. Pommi kääntyy mutkissa tosi jyrkästi ja pienessä tilassa. Sen sain taas eilen huomata, kun jouduin kahden rinnakkain olevan hypyn välisen raon peittämään oikein huolellisesti, ettei neiti olisi hypyn jälkeen heti luikahtanut siitä raosta. Se on aika hassua, koska Pommi on vähän ison ja kömpelön oloinen, mutta silti sen kroppa kääntyy ihan käsittämättömästi. Pommin hyppytyyliäkin kehuttiin. Meillä oli esteitä sekä 30 cm että 40 cm korkeudessa, ja molemmat Pommi hyppäsi sillai aika "nuolemalla" säästeliäästi, eli sillai juuri ja juuri riman yli menen. Se siis katsoo millä korkeudella hyppy on ennen ponnistamistaan. En olisi uskonut... Pommista saisi niin hyvän kisakoiran kun vaan omat hermot kestäisi sen jännityksen. Kyllä me vielä syksyllä tai talvella kokeillaan, valjastetaan sit kaikki teidät tutut sinne kentän laidalle ihmismuuriksi ja muita koiria pois hätyyttämään. :o))

Blonkku ei malta pysyä lähdössä, vieläkään. Ja minä pösilö en saa aikaiseksi sen vertaa, että ottaisin tämän asian tehotreeniin. Agilitykentällä se on just semmoinen hemmoteltu vallaton kauhukakara, joka tekee ihan mitä itseään lystää. :o) Muuten ihan ok treenit, kontaktit sujui hyvin namien avulla, käännökset meni niinkuin pitikin. Keppien "vaikeampi" puoli menee nykyään aina sillai, että viimeinen keppi jää suorittamatta. Sitä me tahkottiin eilen hieman lisää treenien loputtua, ja rupesihan se sit sujumaan.

Ensi lauantaina menen Blondin kanssa Valkeakoskelle agikisoihin. Meillä on kolme starttia, joista yksi on hyppyrata. Toivon kotiintuomisiksi yhtä nollaa, ja uskoisin sen todennäköisimmin tulevan tuolta hyppikseltä. Peukut pystyyn.