maanantai 19. syyskuuta 2011
Aika juoksee
Niin se aika menee siivillä, että ei ole aikaa edes blogiin kirjoitella. Alma kasvaa kohisten, ja on ihanan kiltti tyttö. Neidin ollessa päiväunilla minä koitan siivota, pyykätä, järjestellä, viettää aikaa koirien kanssa, syödä, kokata tms, joten siitä tämä blogihiljaisuus.
Chili on ruvennut myyrästämään viereisellä pellolla, kuva viime viikonlopulta. Se ei tosin tapa ja syö myyriä, vaan leikkii niiden kanssa. :o) Chilin kanssa ollaan käyty myös ohjatulla agilitykurssilla Sport Dog Parkilla, kovasti olen tykännyt. Chili on nopea oppimaan ja lukee hyvin ohjauskuvioita. Keskittymiskyky ja häiriöiden sietäminen on sillä vaan huonoa vielä.
Blondi täytti sunnuntaina 6 vuotta, uskomatonta. Se on edelleen yhtä kakara ja hölmö kuin ennenkin. Blondi ja Pommikin on päässyt agilityyn, ollaan käyty irtovuoroilla hallissa treenaamassa, kun vakituista treenipaikkaa noilla ei tällä hetkellä ole. Molemmat kulkee muutaman kuukauden tauon jälkeen erinomaisesti, melkein rupesin jo harkitsemaan kisoihin menoa...
Pommi on ollut ihmeen huolehtiva vauvaa kohtaan, ei ole kertaakaan osoittanut mitään "negatiivista". Ainoa vaikea juttu Pommille on Alman lelut, ei se kykene ymmärtämään, että joku vikisevä tai rapiseva lelu ei ole hänen. :o) Koiraportit on siis kova sana nykyisin, jotta Almaa saa olla lattialla ilman lelujen varastelua tai naamapesua. Koiraportteja meiltä löytyykin jo 5. :o)
tiistai 9. elokuuta 2011
Alma
Meille syntyi 26.7. pieni tyttövauva, joka sai nimekseen Alma. Kotiutuminen on sujunut yllättävän hyvin, koirat ovat ottaneet tulokkaan vastaan ihmeellisen hienosti. :o)
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Ituja
Terveiset äitiyslomalta! Päivät menee vauhdilla, vaikka mitään ei tekisikään. Olen ollut tosi väsynyt ja nukkunut kolmen tunnin päiväunia. Juhannuksena sain kaamean flunssan, ja sen kourissa olen edelleen. Nenäsumutteesta olisin valmis maksamaan aika paljon, mutta toistaiseksi olen sinnitellyt ilman koska "sen vaikutuksia sikiöön ei olla tutkittu tarpeeksi".
Aurinkoa en kestä nykyisellään juuri ollenkaan. Tänä aamuna oli ulkona terassilla reilun puoli tuntia nauttimassa aamukahvia, hattu päässä. Sitten iski niin huono olo, että oli pakko tulla sisälle, pyörrytti, päähän sattui ja lopulta oksensin kolme kertaa. Jee jee, ei siis palvota aurinkoa tänä kesänä näköjään.
Jotain uutta puuhaa olen sentään ehtinyt kokeilla, itujen idätystä. :o) Lopullisesti hurahtanut viherpiipero, siellä nyt joku ajattelee. Älkäähän nyt, ne on superterveellisiä, helppoja, halpoja ja maustettuna tai salaatinkastikkeen kanssa ihan hyviäkin jopa. Kikherne ja vihreä linssi on olleet koekaniinit. Liotusta yön yli vedessä, sitten lasipurkkiin kuivauskaappiin harson alle muutamaksi päiväksi, huuhdellaan kaksi-kolme kertaa päivässä, ja sit onkin jo valmista. Jos ei muuta, niin saa ainakin onnistumisen ilon kun näkee versojen kasvavan. Jostain syystä mun tomaatti ja kesäkurpitsa-viljelykset kasvimaalla ei etene mihinkään...
Aurinkoa en kestä nykyisellään juuri ollenkaan. Tänä aamuna oli ulkona terassilla reilun puoli tuntia nauttimassa aamukahvia, hattu päässä. Sitten iski niin huono olo, että oli pakko tulla sisälle, pyörrytti, päähän sattui ja lopulta oksensin kolme kertaa. Jee jee, ei siis palvota aurinkoa tänä kesänä näköjään.
Jotain uutta puuhaa olen sentään ehtinyt kokeilla, itujen idätystä. :o) Lopullisesti hurahtanut viherpiipero, siellä nyt joku ajattelee. Älkäähän nyt, ne on superterveellisiä, helppoja, halpoja ja maustettuna tai salaatinkastikkeen kanssa ihan hyviäkin jopa. Kikherne ja vihreä linssi on olleet koekaniinit. Liotusta yön yli vedessä, sitten lasipurkkiin kuivauskaappiin harson alle muutamaksi päiväksi, huuhdellaan kaksi-kolme kertaa päivässä, ja sit onkin jo valmista. Jos ei muuta, niin saa ainakin onnistumisen ilon kun näkee versojen kasvavan. Jostain syystä mun tomaatti ja kesäkurpitsa-viljelykset kasvimaalla ei etene mihinkään...
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Vähiin käy
Meidän pihassa on nyt niin ihanat tuoksut, etä voisin vain istua terassilla ja nuuskutella nenä pitkänä. :o) Etupihalla on noin 10 sireeni-puskaa täydessä kukassa, ja ne tuoksuu aivan ihanalta. Takapihalla onkin puolestaan ei-niin-turvallinen, mutta sitäkin ihanamman tuoksuinen kielo-meri. Oih. <3
Remppa-asiat on rullaanneet viime aikoina hienosti. Löysimme kunnollisen ja ahkeran kirvesmiehen, joka meille nyt on tehnyt terassin, seuraavaksi tekee saunan lauteet ja sitten portin. Hienoa jälkeä ja nopsaan valmistuu. Ainoastaan se laskun saaminen sit kirpaisee, mutta onneksi tällä kertaa sovimme urakka-hinnan, niin ei mun tarvi kauhistella ja laskeskella hiki otsalla sitä työhön kulunutta tuntimäärää.
Koirille laitoin viikonloppuna punkin-torjunnan, Exspotin. Olen lukenut ja kuullut siitä ristiriitaisia kommentteja, mutta parsoneilla sitä on ennenkin ollut, enkä ole huomannut mitään outoja oireita. Meilläpäin on paljon punkkeja ja koirat kulkevat ojien pohjalla heinikossa päivittäin, joten parempi mielestäni näin. Chilistä jo yksi punkki on löytynyt, C. sen löysi ihan sattumalta sen kyljestä. Se on niin karvainen kaveri, että ihan sattuman kauppaa siitä niitä on yleensäkin löytää. Pari viikkoa aikaisemmin C. huuteli mulle olohuoneesta, että Blondissa on punkki. Minä sit hain pinsetit, paperia, desinfiointi-ainetta yms. valmiiksi, ja menin auttamaan punkin poistossa. Kun kysyin, että no missä se on, herra osoitti minulle Blondin nisää. :o) Minä siihen sitten tokaisin, että tuo on tissi. Vastaus oli, että "ei ole, se on tuollainen ruskea". Sitten hetki tutkittiin koiran vatsapuolta, ja sitä tissi-rivistöä, sen symmetriaa ja kuinka masussa olevat pigmenttiläikät värjäävät vatsanahkan lisäksi myös niiden kohdalle osuvat nisät ruskeiksi. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Blondi sai pitää tissinsä ja herra oppi hieman lisää koirista. :o)
Mulla on neljä työaamua jäljellä! Sit on viikko saldovapaita, ja sen jälkeen äitiysloma. Voi vitsi. Toisaalta kiva lomailla nyt kesällä, mutta toisaalta tuntuu kuin jäisi tyhjän päälle, jäisi työttömäksi tai tekisi ammatillisen itsemurhan. Jep jep. Työn orjalla on hieman vaikeuksia sopeutua ajatukseen, että olen sittenkin korvattavissa....
tiistai 17. toukokuuta 2011
Sekalaista
-Yläkerran remppa edistyy. Tapetit on paikallaan, pari listaa vaan puuttuu kun kirvesmies teki oharit ja vessan lattia pitäisi maalata. En saa raskauden takia itse sitä maalata (liuotinpohjaisia maaleja), joten sen valmistuminen voi hetken kestää.
-Seuraava projekti alkaa parin viikon päästä. Meille tulee kirvesmies (eri kuin se oharit tehnyt) tekemään uuden terassin ja uudet lauteet saunaan.
-Vaunut on hankittu! Huuto.netistä löysin haluamani malliset Emmaljungat vähän käytettynä. Enää noin 20 muuta vauvahankintaa siis tekemättä. :o)
-Takapiha on aivan kaamean näköinen, multaa, hiekkaa ja rikkakasveja... Mutta siellä kasvaa sentään iso puska raparperia ja liiterin ympärys täynnä nokkosta.
-Keittiön ikkunalaudalla on komeat yrttiviljelmät ja isot taimet tomaattia ja kesäkurpitsaa tulossa. Vielä en ole uskaltanut niitä laittaa ulos.
-Chilillä on joku uhmaikä menossa. Se on tottelematon, ilkikurinen ja mustasukkainen. Olemme sen kanssa tottiskurssilla, mutta se tylsistyy siellä kun koko ajan ei olla liikkeellä.
-Pommi ja Blondi ovat laihiksella molemmat. Talvella on hieman vyötärölinja kadonnut (itse kullakin) ja sitä nyt metsästetään takaisin. Pommia pitäisi ruveta piakkoin tottumaan vauvan itkuun ja vaunujen kanssa lenkkeilyyn. Huoh.
-Töitä jäljellä vajaa 4 viikkoa!
Nokkonen
"Nokkosen lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Myöhemmin kannattaa kerätä syötäväksi vain ylimpiä lehtiä. Kun nokkospuska on leikattu, sen latvat tuottavat taas uusia pieniä lehtiä, joten säännöllinen sadonkorjuu pitää nokkosviljelmän hyvälaatuisena.
Nokkosta voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla nopeasti ryöpätyt lehdet.
Nokkonen on kaikista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin. Nokkonen on piipitoisuudeltaan 60-kertainen lehtisalaattiin verrattuna, C-vitamiinipitoisuudeltaan viisinkertainen appelsiiniin verrattuna, rautapitoisuudeltaan seitsenkertainen pinaattiin ja kalsiumpitoisuudeltaan kolminkertainen maitoon verrattuna."
Lähde: Wikipedia
Taas jokakeväinen muistutus nokkosesta. Mulla on ollut viime viikkoina alhainen hemoglobiini, joten meillä syö nokkosta nyt koko lauma, ihmiset ja koirat. Itselleni olen tehnyt nokkos-pinaatti-lättyjä ja olen juonut nokkosteetä. koirat saavat ryöpättyä nokkosta ruuan seassa ja kuivattua jauhetta. Nyt juuri on nokkoset parhaimmillaan, joten viikonlopun hommiin taitaakin kuulua jälleen lehtien keräys ja kuivatus.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
Taas juhlitaan
Paljon onnea Pommi! Tunnetaan myös nimellä Äksy, Mur-Mur, Butsikawauwau, Pummi ja Pum-Pum. Pommi täyttää tänään 7 vuotta. Lahjaksi se saa vinkulelun ja illalla syödään maksalaatikko-nakki-kakkua.
Pommi on se ainut ja oikea ensimmäinen oma koira. Vaikka sen kanssa on välillä joutunut päätä raapimaan, vaikka se on niin itsenäinen ja välillä jopa epäsosiaalinen, niin silti (tai siksi) se on kaikista tärkein ja rakkain. Viime aikoina olen ollut niin ylpeä Pommista, se on ollut Chilin kanssa uskomattoman kärsivällinen, jopa leikkinyt sen kanssa hieman. Toivon totisesti, että myös seuraava uusi perheenjäsen pääsee Pommin suosioon!
P.S. Se Blondin stressaaminen meni ohi sen D.A.P haihduttimen avulla. Tai siis enhän voi olla varma, että juuri se on syy, multa siltä se vaikuttaa...
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Ihana Pääsiäinen
Olipa ihana pääsiäinen! Mahtavat ilmat, saatiin jopa jotain aikaiseksi kotona ja pihalla. Terassi ja -kalusteet tuli pestyä, grillattiin ekaa kertaa tänä kesänä, saatiin noin 25 metriä lisää aitaa valmiiksi ja hieman kukkapenkkejä karsittua vanhoista kuolleista kasveista. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin myös koivun mahlaan keräämistä. Yhteen puuhun porasimme reiän, laitoimme reikään pillin ja sen alle pullon. Toisesta puusta katkaisimme oksan ja sidoimme sen alle pullon. Reikä-systeemi toimi paremmin, kolmen tunnin aikana tuli noin litra mahlaa. Katkaistusta oksasta tuli sama määrä noin 10 tunnin aikana, oksan paksuus olisi varmaan pitänyt olla isompi. Mahla on pääasiassa vettä, maistuu hieman makealta. Siinä on entsyymejä, valkuaisaineita ja aminohappoja, joten ihan terveellistä sen pitäisi olla. :o) Keräämisessä tulee muistaa hygieenisyys, koitimme pestä ja desinfioida kaiken poranterä mukaanlukien. Mahla ei myöskään semmoisenaan säily kovin kauaa, pari-kolme päivää jääkaapissa.
Meille tuli pääsiäisen aikana alakertaan uusi lipasto, ja sen alta piti sitten tyhjentää ja siivota pois yksi kirjahylly. Nyt alkaa alakeraan olohuoneen look olla yhtenevän "museomainen", joten josko seuraavat hankinnat olisi sitten jotain lastenhuoneeseen liittyvää.
Koirat nauttivat myös täysillä auringosta ja pihalla oleilusta. Chilillä oli maanantaina 1 v. synttärit, meidän vauva on siis jo iso neiti, mukamas. Pommia rupesi vaivaamaan todennäköisesti virtsatietulehdus, sillä on nukkuessa hieman pidätysvaikeuksia. Eilen syötin sille nokkosta ja homeopaattista lääkettä, tänään sain kunnan eläinlääkäriltä puhelinreseptin antibioottiin. Yksityiseltä lääkäriltä puhelinreseptin saaminen on yleensä melko harvinaista, aina pitää tutkia ja ottaa näyte. Toinen juttu on noiden lehmiin keskittyneiden maalaislääkärien kanssa, ei ole ensimmäinen kerta kun kerron itse diagnoosin ja pyydän antibiootit apteekkiin. :o)
Meille tuli pääsiäisen aikana alakertaan uusi lipasto, ja sen alta piti sitten tyhjentää ja siivota pois yksi kirjahylly. Nyt alkaa alakeraan olohuoneen look olla yhtenevän "museomainen", joten josko seuraavat hankinnat olisi sitten jotain lastenhuoneeseen liittyvää.
Koirat nauttivat myös täysillä auringosta ja pihalla oleilusta. Chilillä oli maanantaina 1 v. synttärit, meidän vauva on siis jo iso neiti, mukamas. Pommia rupesi vaivaamaan todennäköisesti virtsatietulehdus, sillä on nukkuessa hieman pidätysvaikeuksia. Eilen syötin sille nokkosta ja homeopaattista lääkettä, tänään sain kunnan eläinlääkäriltä puhelinreseptin antibioottiin. Yksityiseltä lääkäriltä puhelinreseptin saaminen on yleensä melko harvinaista, aina pitää tutkia ja ottaa näyte. Toinen juttu on noiden lehmiin keskittyneiden maalaislääkärien kanssa, ei ole ensimmäinen kerta kun kerron itse diagnoosin ja pyydän antibiootit apteekkiin. :o)
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Kaikki kaatuu päälle?
Nyt on vaan liikaa tekemistä, ei pieni ihminen oikein jaksa. Välillä tulee näitä tilanteita kun pitäisi organisoida ja hoitaa yleisiä juoksevia asioita yms. mutta yhtäkkiä niitä on niin paljon, että se määrä alkaa hirvittämään ja muhun iskee stressi. Ihan turhaan, hyvinhän niistä on aina selvitty.
Toiminimen veroilmoitus, autojen renkaanvaihdot, kaatopaikkakuorma, yhden (maailman painavimman) antiikkilipaston kotiinkuljetuksen järkkääminen, pääsiäisen vieraat, ultrat, sokerirasitukset, tapetoitsijan tapaamiset jne... Sitten iskee se kiukku, että miksi minun pitää huolehtia kaikesta?!
Blondi sai sen sänky-häädön kolme viikkoa sitten. Muutamana yönä se jaksoi yrittää meidän sänkyyn useamman kerran, mutta sen jälkeen on tyytynyt nukkumaan omassa pedissä. Aamulla herätessään se saattaa tulla kurkkaamaan, että joko nyt pääsisi. Stressin se tästä traagisesta tapahtumasta kuitenkin sai, ja se on nyt jatkunut kolme viikkoa. Neiti stressaa -> adrenaliini/stressitaso nousee -> neiti voi pahoin -> stressitaso nousee... oravanpyörä oli siis yhdessä yössä saatu hyvään vauhtiin. Blondi siis saa närästystä, alkaa lipomaan kielellään, saa siitä ilmaa ja kipua vatsaansa, alkaa pakonomaisesti syömään jotain (viherkasveja, multaa, rottinkikoria), ja sit tietty oksentaa, pahimmillaan myös ripuloi sisälle. Ja tätä on jatkunut kolme viikkoa. Minulla alkaa siis olemaan jo hermot hiukka kireällä ja matot odottamassa pesulaan vientiä. Ja tätä tapahtuu vain silloin kun emme ole kotona, eli selvästi se on myös jonkinlaiseen eroahdistukseen verrattavissa.
Alussa annoin sille Bach kukkaisterapia-tippoja, joita Piira on meille suositellut. Hyvä ajatus mielestäni teoriassa, mutta ei tehonnut kyllä tähän vaivaan. :o( Sitten aloitettiin Serene Um-pillerien syöminen. Sitten tuli kuviohin mukaan maitohappobakteerit (teho bakt tai inupekt forte). Sitten keskustelin eläinlääkärin kanssa ja rupesin antamaan Antepsin närästyslääkettä ja sellaista vatsansuojalääkettä (en muista nimeä). Viime perjantaista lähtien meillä on ollut D.A.P haihdutin käytössä, se siis päästää huoneilmaan feromoneja, joiden tulisi koiraa rauhoittaa. Toivon tuon DAPin auttavan, koska seuraava ratkaisu minkä keksimme on ihan reseptillä saatavat rauhoittavat lääkkeet. Eilen Blondi oli muutaman tunnin yksin, ja silloin ei ollut mitään sattunut. Mutta jotenkin se tuntuu tajuavan viikonpäivät, ja tänään kun on maanantai ja taas työviikko, niin kotona voi olla taas ikävä yllätys odottamassa. Let's see.
Siellä nyt joku ihmettelee, että miksi rääkkäät koiraasi tuolla tavalla?! Ota se takaisin sänkyyn nukkumaan, niin ongelma on ratkaistu. Juttelin siitäkin eläinlääkärin kanssa, ja ei se mene ihan niin. Blondi tuskin enää edes muistaa, mistä se on stressinsä saanut, tai miksi elimistö on niin sekaisin. Se noidankehä kun on alkanut, niin paluu vanhaan ei enää auta. Stressitila pitäisi saada laukeamaan ja koira rauhoittumaan, se on ainoa "hoito". Yritän olla sen kanssa mahdollisimman paljon, olen hieronut sen vatsaa ja selkää ja yrittänyt antaa sille muuta ajateltavaa ja puuhaa. Toivotaan, että tämä viikko menisi hyvin, ja pitkä pääsiäis-viikonloppu viimeistään saisi neidin rauhoittumaan...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)