Sekalaista tajunnan virtaa

Tänään on meikäläisellä sensuuri päällä. :o) Olen kirjoittanut tähän ehkä noin kymmenen kertaa muutaman rivin verran tekstiä, ja sitten pyyhkinyt sen pois. Miettinyt hetken, ja sit tehnyt saman uudelleen... Blogini lukijakunta, saati heidän elämännäkemyksensä, ei ole ihan selvillä, ja jostain syystä ajattelen sitä nyt normaalia enemmän. Silti mulla selvästi on asiaa, kun kerta toisensa jälkeen yritän saada ajatukseni järjestykseen kirjoittamalla.

Mitäs meille kuuluu? Mulla on vähän kiirettä pitänyt ja stressi kurkkii nurkan takaa, että koska se pääsisi hyppäämään kimppuun. Olen tehnyt koirien kanssa pitkiä lenkkejä, koska metsässä kävellessä tunnun olevan onnellisimmillani ja pää melko tyhjänä muista ajatuksista. :o) Agirotu lähestyy ja siihen liittyvät somistusjutut on ihan vaiheessa. Huominen menee ainakin niiden askartelujen parissa, todennäköisesti myös osa viikonlopusta. Viikonloppuna olisi tarkoitus auttaa kaveria muutossa, joten saanpahan siitäkin taas esimakua. Mulla ei ole palkallista kesälomaa ollenkaan, ja hirveästi en ole suunnitellut palkatontakaan pitäväni. Kyllä sitä kai pari viikkoa tulee kuitenkin pidettyä, ei jaksa muuten koko syksyä ja talvea ahertaa. Onneksi mun ei tarvitse lomaani paljoa etukäteen ilmoittaa, voin katsoa sääennustuksia ja tehdä päätöksen sen mukaan. :o)

Asuntoesittelyissä on tullut rampattua ihan kiitettävästi. Mä olen noissa asunto-asioissa(kin) semmoinen tunneihminen, että sen asunnon pitää kolahtaa kunnolla, ei riitä että se on "ihan kiva". No, tänään menen uudelleen katsomaan sitä Nokialla olevaa pienkerrostaloasuntoa. Se kolahti minuun, vaikka piha ja parveke puuttuukin. Tykkään eri aikakausien yhdistämisestä. Se, että talo on rakennettu ennen 50-lukua, ja siellä on kuitenkin modernisti rempattu keittiö, tekee siitä minulle mielenkiintoisen. Oma sisustustyyli kun on aika samanlainen. Löytyy viime vuosisadan alun antiikkitavaroita, 50-lukulaista maalaisromantiikkaa ja ihan modernia Ikeaa. Mulle pääasia tavaroissani on, että ne on mun mielestä jotenkin kauniita tai erityisiä, ei välttämättä niiden yhteensopivuus. :o) Olen jo mielessäni sisustanut kyseisen asunnon, joten kyllä mä ihan tosissani sen kanssa olen. Nyt alkaa olla kyllä sen verran ahdistunut olo tuon nykyisen asumistilanteen kanssa, että pääasia taitaa olla vaan se poismuutto. Ja sen ajatteleminen saa mut iloiseksi, vaikka toisaalta itse sen muuttoruljanssin ajattelu saa repimään hiuksia...