3 vuotta!

Paljon onnea kolme vuotta täyttävälle päivänsankarille eli Blondille! Äkkiä ne vuodet vierii ja pikkuneiti käyttäytyy edelleen kuin pahainen kakara. :o) Päivänsankari itse on ollut jonkun vatsapöpön riivaamana ja emäntä on kuumeessa, mutta eiköhän me illalla kuitenkin kakulla herkutella.

Blondihan oli jo 3,5 kk muuttaessaan meille asumaan. Pennun ottoa ei oltu tosiaan harkittu, kun Pommikin oli siinä vaiheessa vasta noin puolitoistavuotias. Kun tuon pentueen lapsoset olivat noin 5 viikkoa, menimme niitä katsomaan. Se oli mukamas turvallista, koska kaikki pennut oli jo aikaa sitten varattu, ei niistä meille riittäisikään vaikka mieli muuttuisi. Olihan ne ihania. No, sit selvisi myöhemmin, että Blondi on kuuro ja varauksen tehnyt perhe ei halua kuuroa koiraa. Ei me siltikään heti innolla lähdetty sitä hakemaan, asiaa ei oltu suunniteltu, olihan se kuuro ja ex-mieheni ei ollut mitenkään ihan järin innoissaan asiasta. Pari kuukautta meni ja kuulin kasvattaja-Marjutilta tasaisin väliajoin uutisia, että vieläkään ei ole kukaan huolinut Blondia ja kuinka ihana pikkupentu se onkaan. Muutaman tutustumiskävelyn jälkeen sitten teimme päätöksen, että kokeillaan. Sitä kokeilua on nyt sit jatkunut kolme vuotta. ;o)Hetkeäkään en ole katunut, on se semmoinen valopilkku ja persoonallisuus.