tiistai 22. huhtikuuta 2008

Kaikenlaista

Vähän on taas ollut kirjoittelussa taukoa, ja vaikka mitä on tapahtunut viime päivinä. Viime perjantaina oli läksiäiset, ne meni oikein hyvin. Oli hauskaa, hieman tuli kyynelehdittyä ja naurettua maha kipeeksi.

Viikonloppuna kerroin kotona tehneeni päätöksen, ja että haluan erota. Se meni kai kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, ensin epäusko, sitten suru sitten kiukku. Nyt eletään semmoista "mitään ei ole tapahtunutkaan" -vaihetta, eli asiasta ei keskustella, ja käyttäydytään lähes kuten ennenkin. Saa nähdä koska kissa nostetaan taas pöydälle, ja elämä hankaloituu. Helppoa tästä ei tule, ei pettynyt ja jätetty ihminen koskaan helpolla päästä. Ja miksi pitäisikään? No, kattellaan...

Eilen olin ekaa päivää täällä uudessa duunissa. Sain heti tietokoneen ja kännykän ja päivä meni nopeasti perehdytyksessä ja intraan ja sähköpostiin tutustuessa. Hirveästi en vielä ihmisiä tavannut, täällä kun kukin projekti istuu omassa huoneessaan lukkojen takana.

Illalla olin Pommin kanssa eläinlääkärissä, Pomtsun vuositarkastuksessa ja kennelyskä-rokotteella. Pommi rähisi odotushuoneessa muille koirille, kun mä kiireessä unohdin namit kotiin. :o( Eläinlääkäriä kohtaan se käyttäytyi kuitenkin kuin ihmisen mieli, se on kyllä jännää. Eläinlääkäri saa ronkkia Pommia vaikka kuinka ja mistä, ja se vaan kiltisti odottaa palkaksi namia. Mutta esim. lenkillä auta armias jos joku vieras ihminen tulisi silittämään... Ilmeisesti se tajuaa eläinlääkärin auktoriteetin ja sen, että he tietävät mitä tekevät. Pommi, alias Goljatti, alias Great Girl painoi 9,85 kg. Viime syyskuusta oli tullut lisää painoa 100 g. Älkää nyt kirppu-parsoneiden omistajat kauhistelko, ei Pommi läski ole. Se vaan on ison äijän kokoinen, eli säkäkorkeudeltaankin noin 40 cm. :o)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tsemiä! Ei se eletty elämä mihinkään häviä eikä muistot, niitä ei pääse koskaan pakoon. Koirille rapsuja;)