Pitkästä aikaa

Ei oo tullut kirjoiteltua kuulumisia, mutta eipä kai mitään kummempaa ole tapahtunutkaan. Joulu on kuulemma ensi viikolla, hieman "yllätyksenä" tuli tuo tieto, mitään kun ei olla asian eteen vielä tehty... No eipäs nyt liioitella, olen kirjoittanut joulukortteja ja tehnyt jäälyhtyjä. :)

Taloa on lämmitetty, välillä melkein jopa menestyksekkäästi. Laitettiin kivijalan vierusta lumella tukkoon, niin ei vedä lattioista enää niin paljoa. Pönttöuunien avulla ollaan saatu sisälämpötilasta siedettävä, mutta koirien kanssa lenkkeily on kyllä aika onnetonta. Ei tarvi montaa metriä kävellä, kun ensimmäinen (yleensä Pommi) koira on jo kinttu ilmassa eikä suostu etenemään. Keittiön puuhella sai kasvojenkohotuksen, kun tilasin Domus Classicalta siihen uuden levyn ja käsittelin sen uunimustalla. Villasukat ja villatakki on edelleen kotona kova sana, ja kahden peiton alla nukun lämpöpatterin (Blondi) kanssa, mutta enää ei koirat palele sisällä ja siellä pystyy jopa rentoutumaan. Ennen näitä tilkkimis-, eristys- ja lämmitysharjoituksia meillä oli makuuhuoneessa 17 astetta, ja se oli kyllä jo vähän viileä.

Viime viikolla satuttiin sattumalta Nuutajärvelle yhden antiikkiliikkeen loppuunmyyntiin. Victorian huone -niminen putiikki oli viimeistä päivää auki, ja hinnat sen mukaiset. Aikamoisia heräteostoksia tuli tehtyä, mukaan lähti kuvan lipasto ja sen oikealla puolella pilkottava mahonkinen astiakaappi. Aikas ihania ovat, lipasto tosin odottaa edelleen eteisessä kantajaa, kun se pitäisi saada yläkertaan vietyä. Poikettiin myös Nuutajärven lasitehtaan opiskelijoiden pajassa, missä siis myydään heidän tekemiään harjoitustöitä. Suosittelen lämpimästi! Siellä on mahtavia, suurikokoisiakin maljoja, vaaseja, yms. esineitä, ja hinnat todella edulliset. Ja kaikki tuotto menee opiskelijoiden tarvehankintoihin.

Tiedät olevasi koiraihminen, kun...

....sinulla on pannulappuja, T-paitoja, avaimenperiä, jääkaappimagneetteja, taideteoksia, postikortteja, puutarhaveistoksia jne, joissa rotusi on esitettynä.

....olet valmis ajamaan tunteja lumimyrskyssä ehtiäksesi kisoihin, mutta et vaivaudu ajamaan 30 minuutin matkaa tapaamaan ystävääsi.

....puolet likapyykistäsi koostuu koiravilteistä, -lakanoista, -alustoista.

....yrität löytää pikkurahoja taskustasi, mutta kaikki mitä saat esille on maksaherkkuja, koiranpapanoita ja kakkapusseja.

....sinulla on ollut huono päivä ja päätät että `koirasi on paras "henkilö" jonka kanssa voit keskustella.

....ääni, joka syntyy minkä tahansa nestemäisen aineen osuessa lattiaan kahden huoneen päässä kello 3 yöllä saa sinut syöksähtämään sängystä, mutta muuten voit nukkua heräämättä puhelimen tai herätyskellon soidessa.

....tiedät enemmän koirien ruokinnasta kuin ihmisten ( ja se näkyy )

....eläinlääkärisi ja kouluttajan puhelinnumerot on ohjelmoitu pikavalintanäppäimiin puhelimessasi.

....lähetät vain koira-aiheisia joulukortteja.

....löydät koirankarvoja jääpaloista, vasta-avatusta voirasiasta ja keitetyistä kananmunista.

....ostaessasi uutta autoa, ainoa peruste valinnallesi on miten saat häkit mahtumaan.

....koirat saavat ruokaa ennen muita.

....joudut ostamaan uuden sohvan jotta itse mahtuisit istumaan telkkarin eteen.

....teet tilinpäätöksen ja toteat rauhallisesti, että 75% rahasta menee koiriin liittyviin asioihin.

....ainoat paikat mihin matkustat lomalla ovat koiranäyttelyt ja -kisat.

....sinulla on vaikeuksia nähdä auton takaikkunan läpi, se on kokonaan koiran kuolan peitossa.

....sinulla on ylimääräisiä kaulapantoja, tauluttimia seinällä, turkinhoitovälineitä TV:n päällä, koiravilttejä siellä täällä lattialla, koiranruokamuruja pöydillä. Puruleluja kaikkialla, koirankarva-pölytankkeja tarttuneena tapettiin ja vesipisaraviiruja vesikupista olohuoneeseen - ja et yhtään välitä.

Treenailua

Tämä blogi oli alkujaan jonkinlainen treeniblogi, mutta enää pitkään aikaan en ole jaksanut kirjoitella mitään tarkempia selostuksia treeniemme kulusta. Kyllä me edelleen treenataan. Blondilla on agilityä 6 kertaa kuukaudessa, Pommilla ja Chilillä tällä hetkellä vain 2 kertaa kuukaudessa. Chili kävi agilitypainotteisen pentukurssin, ja nyt olen miettinyt mitä sen kanssa tekisin. Siitä tulee aivan mieletön tykki. Kontakteja en ole sen kanssa vielä mennyt, sen tassut kun ei pysy edes maassa makaavalla puomilla vielä. Hyppyjäkään se ei ole saanut mennä, mutta siivekkeiden kanssa ollaan menty kaikenlaisia kiertoja ja käännöksiä, putkihullun olen siitä jo saanut koulittua, ja keppejä ollaan alotettu treenaamaan.

Chili käy kerran viikossa semmoisessa koirakoulussa Urjalassa. Se on tarkoitettu osaamattomille kotikoirille, joten taitojensa puolesta Chili ei sitä tarvisi. Käymme siellä kuitenkin tapaamassa muita koiria ja saadaan ainakin erilaista häiriötä treeneihimme. Jonkun verran olen Chilin kanssa opetellut tokon alkeita, ihan omin avuin. Minulla ei kuitenkaan ole toko-kokemusta itselläni, niin ohjatut treenit kyllä kiinnostaisi. Koirakerhomme puolesta aktiivisin treeniryhmä agilityn lisäksi olisi haku. Itseäni kiinnostaisi paimennus, mutta se jätetään kyllä olosuhteiden pakosta ensi kevääseen.

Blondi on agilityssä oma riehakas itsensä. Eilisissä treeneissä oli taas semmoinen rata, että koiran kuulokyvystä olisi voinut olla paljonkin hyötyä, semmoisia ansoja ja putkesta käännöksiä sieltä löytyi. Mutta hienosti me selvittiin, kun minä sain itseeni tarpeeksi vauhtia, niin tehtiin kyllä ihan täydellinen ratasuoritus. Blondi katsoo (halutessaan) niin tarkasti mun käsiä, että pieni vastakkaisen käden näyttäminen ohjaa, jarruttaa tai tarvittaessa kääntää sen todella tehokkaasti.

Pommin kanssa agility ei ole tavoitteellista, vaan ihan vaan hauskanpitoa. Kontaktien ottaminen me on jätetty niille kisaaville koirille, hieman Pommi saattaa hidastaa, jos muistaa ja minä karjun tarpeeksi kovaa. :) Vaikka paljoa ei treenata Pommin kanssa nykyisin, niin silti se välillä hämmästyttää mua taidoillaan. Sillä sujuu takaaleikkukset tosi hienosti, se osaa yllättävän vaikeita keppien sisäänmenoja, se kääntyy todella herkästi ja tiukasti, ja tekee kaikenkaikkiaan aika varmaa rataa.

Eli agilityt sujuu ihan vanhaan tapaan parsonien kanssa, ja Chilikin on jo lämmennyt lajille. Eilen se hyppi, huusi ja haukkui radan reunalla katsoessaan muiden treenejä. Pari kuukautta sitten samassa tilanteessa se laittoi nukkumaan.

Pinta

Chili on saanut uuden nimen. C. on ruvennut kutsumaan sitä nimellä "Pinta". Tulee sanoista Pain In The Ass. Viime aikoina neiti on kyllä ollut ihan nimensä veroinen, yksinolo työpäivän aikana on ihan liian tylsää. Se on tuhonnut yhden radion, yhden pistorasian ja yhden sähkörasian. Lisäksi se on nakertanut pirttikalustoa, fat boy petiä, toista petiä, villoja seinän raosta, pari tyynyä, yhdet crocsit, jne. Ei nyt mitään sanoinkuvaamattoman arvokasta, eikä ole onneksi saanut sähköiskua, mutta silti hieman harmittaa. Varsinkin se pirttikalusto.

Ennenkuin nyt alatte kommentoimaan, että sen kanssa pitäisi tehdä jotain, ja sille kannattaisi jättää jotain virikettä, niin kerron, että näin olen tehnyt.
Radio on päällä. Aktivointileluja (erilaisia) namitäytteillä tms. se saa ainakin pari erilaista päivän ajankuluksi. Maksamakkaralla täytetty pakastettu kongi on varmaan suosikki, kun muut taitaa olla vähän vaikeita vielä. Lisäksi se saa puruluun ja namejakin piilotellaan. Joka päivä sen kanssa tehdään jotain tottista ja lenkkeillään kunnolla. Sunnuntaisin meillä on "koirakoulu", ja ainoastaan se, sekä joka toinen viikkoinen agilityvuoromme saavat Pintan väsyneeksi. Ja väsyneenä se onkin ehkä maailman ihanin ja väsynein koira, se halailee ja pussailee hetken ja sitten se on niin vetelä ja poikki, että mitään se ei jaksa tehdä. Lutunen. :)Chili on siis meidän pusukoira, ei Pommi eikä Blondi siedä halailua eikä muutakaan sen suuntaista. Chili taas harrastaa halailua ja pussailua välillä ihan rasitukseksi saakka.

Eli työkoiralla on työkoiran energia, ei kai tuo yllätys pitäisi olla. Ei kai se auta kuin ilmoittaa se johonkin paimennuskurssille. Ja hankkia ensi kesänä lampaita. :o)

Rakas joulupukki...

Tänä vuonna minulla on aika pitkä lahjatoivelista. Voisi siis olla helpompi kirjoittaa toivelistalle "iso lottovoitto", koska tässä kuvalistassa ei ole edes vielä kaikki. Ja totuushan on, että ilman kohtalon tai joulupukin apua, minulla on varaa hankkia listalla olevista tavaroista ehkä 1. Todennäköisesti siis jälleen kerran minä jään kakkoseksi ja koirille hankitaan kunnollinen ja turvallinen kuljetushäkki. Älkää ostako isoa ja vanhaa omakotitaloa, ilmainen vinkki.

Aika rientää

Syksy etenee kauheaa vauhtia, ja täksi iltapäiväksi on luvattu lumimyräkkä.
Vaikka Tampereella on jo lunta tullut, niin Urjalassa on vielä ihan musta maa. Hauska nähdä, kuinka Chili suhtautuu lumeen, ja millaiset hepulit se saa. :o)

Kiirettä on siis pitänyt. Voi kuinka ihanaa olisi tunnustautua downshiftaajaksi, ja ottaa kaikki rennosti ja hitaasti, mutta eipä näytä onnistuvan. Päivätyössäni olin jonkun aikaa lyhennetyllä työajalla, mutta nyt sekin ihanuus loppui, suuren työmäärän vuoksi. Hierontoja teen noin kahtena-kolmena iltana viikossa, ja siitä työstä kyllä nautin. Välillä tulee niitä epätoivon hetkiä, että "en osaa mitään" ja "miten tämmöisenkin nyt voin tietää". Mutta toisaalta tulee niitä ihania kiitollisia hetkiä, kun oikeasti huomaa omalla työllään tehneen hyvää, sillä olleen suurta vaikutusta, ja kun saa asiakkailta ihanaa palautetta. Myös kokeneempien hierojien ja opettajan vakuuttelu siitä, että tekemällä oppii ja vuosien päästä se ammattitaito on vasta huipussaan jaksavat tsempata eteenpäin.

Yksi hierottavistani on ajokoira-Onni. Se osallistuu ensi viikonloppuna Suomenajokoirien mestaruuskokeeseen, kansantajuisesti jäniksenjahtauksen sm-kisoihin. :o) Siellä on osallistumassa vain 13 koiraa, jotka ovat siis karsiutuneet tähän viimeiseen koitokseen. Ennen ensimmäistä karsintaa olen alkanut Onnia hieroa, koska se ontui yhtä jalkaansa useamman päivän. Koirat juoksevat kisaviikonlopun aikana, muutaman tunnin sisällä, noin 150 km jäniksen perässä. Että silleen.
Viime viikonlopun karsinnan jälkeen Onni ei ontunut, ja sillä ei ollut tavanomaista kankeutta kisaa seuranneina päivinä, ja omistajat kertoivat tämän minulle kyynel silmässä. Sen omistava pariskunta on ehkä maailman herttaisin, ja rakastavat koiraansa kuin lasta. Onni on täysin tupakoira, nukkuu sängyssä heidän välissään ja syö mamman tekemää ruokaa. He ovat niin liikkis perhe, ja niin liikuttavan onnellisia minun käynneistäni ja kiitollisia hieronnasta, että on ilo käydä siellä. Toivon kaikkea hyvää ensi viikonlopun koitokselle, ja ensi viikolla Onni saakin palauttavan hieronnan ja kakkua. :o)

Kotona on kaikki rempallaan, kiireestä johtuen. Ostettiin piiitkät alumiinitikkaat, jotta saadaan putsattua lehdet ränneistä pois. Kun keikuin sielä 7 metrin korkeudessa tikkaiden päässä huomasin, että yksi ränni, tai siis talo, on niin vino, että vesi seisoo rännin väärässä päässä, eikä mene sinne missä alastulo on. No, nyt on tilattu taas rännimies käymään ja yksi alastulo siis asennetaan lisää. Ensi viikolla meille tulee vanhalle vintille puhallettavaa ekovillaa lämmikkeeksi. Vanhat aikanaan laitetut purut ei enää oikein lämmitä, ja lämmöt siis karkaa harakoille. Viime viikonloppuna siivottiin sieltä vanhoja edelliseltä asukkaalta jääneitä rojuja pois. Yöks. Mutta ihan kivoja juttujakin löytyi, mm. kolme ikkunaa 1800-luvun loppupuolelta. Yksi oli täysin ehjä, kahdessa on osa ruuduista rikki. Mutta jos sinua kiinnostaa vanhat ikkunat, niin ota yhteyttä. Aiomme itsellä pitää vain sen ehjänä säilyneen.

Tahtoo kunnon kameran...

Kuvat otettu syyskuussa. Kuvaaja Marjo Uimi.

Mietteitä koirankasvatuksesta

Sitä pitää itseään hyvänä koirankasvattajana, tai ainakin omien koiriensa suhteen parhaana mahdollisena. No, eipä mene aina niin.

Chili tuli meille kesäkuussa. Juuri tuohon aikaan me ajoitettiin myös Blondia ja Pommia koskeva jääkausi, ei siis huomioitu, ei päästetty sohvalle, ei sänkyyn jne. Perimmäinen tarkoitus oli kai osoittaa Pommille, että kuka on perheen pää, ja kuka määrää mitä meillä tehdään ja ketä meillä asuu. Useammat tutut on tätä jääkautta pitäneet koirilleen, ja paljon sitä eräät tietyt ongelmakouluttajat suosivat.

Kesä-heinäkuun aikana Pommi hyökkäsi Chilin kimppuun useamman kerran, välillä ilman mitään ilmeistä syytä, välillä koska Chili ilmeisesti riehui liian lähellä, tai liian äänekkäästi. Pahimmillaan Chilillä oli naama rei'illä ja veressä, ja sen pää jouduttiin röntgen-kuvaamaan varmuuden vuoksi. Onneksi mitään vakavaa ei sattunut, eli säikähdyksillä säästyttiin. Joka hyökkäyksen jälkeen tietysti Pommi joutui eristyksiin ja jääkausi koveni entisestään.

Syyskuussa minulta tuli itku, että ei tämä näin voi mennä. Pilaanko nyt ihanan pennun elämän ottamalla sen tänne suden luolaan, missä sen kimppuun voi rähjä-Pommi hyökätä koska vaan. Puhuttiin C:n kanssa asiasta, ja yhdessä todettiin, että Pommi on mustasukkainen. Se kokee asemansa uhatuksi meidän pitämän etäisyyden ja jääkauden takia. Se ei ymmärrä, että miksi hän ei saa huomiota, mutta pentu saa. Alettiin siis puuhailla Pommin kanssa enemmän. Otettiin päivittäiseen rutiiniin taas "pakolliset halihetket", Pommille juteltiin enemmän, sen kanssa leikittiin yms. Pommi ei ole hyökännyt Chilin kimppuun nyt puoleentoista kuukauteen. Sillä on uskomaton kärsivällisyys Chilin lähentelyjä kohtaan, ja eilen se meni puolustamaan Chiliä kun Blondi leikki ja ärisi normaalia kovemmin sen kanssa! <3

Minä pidän erheellisesti Pommia kovana koirana. Ei se ole, se on arka ja pelokas. Jääkausi oli sille liian rankka juttu, se kosti hylätyksi tulemisensa pennulle. Tyhmä minä! Pommi murisee kun sen ottaa syliin, se ei yleensä vapaaehtoisesti hae läheisyyttä. Silti se viihtyy sylissä hyvin, ja tykkää sinne jouduttuaan halailla.
Viime aikoina se on ollut seurallisempi. Se tulee minun kanssani vessaan, se istuu sohvan käsinojalla vieressäni, ja se on pari kertaa päästänyt Blondin samaan petiin kanssaan. Lisäksi se on alkanut leikkiä Chilin kanssa, ja selvästi katsoo sen perään esim. lenkillä.



Summa summarum. Älä aina tee niinkuin kaikki muut. Mieti, sopiiko ko. tapa sinun koirallesi, juurikin sen luonteelle. Jääkausi oli Blondille hyvä juttu, ainakin agilityssä tapahtuvat omaehtoiset hölmöilyt väheni, ja siitä tuli paljon "kuuliaampi". Pommille se ei sopinut, kovuudella sitä ei muuteta vaan rakkaudella.

Kirpeitä aamuja, kauniita päiviä

Voi kun ollut ihania ilmoja. Sumuisia kirpakoita aamuja ja aurinkoisia päiviä. Minä olen ollut kipeenä, kuumeessa lähinnä, enkä ole päässyt ulkoilusta nauttimaan niin paljon kuin olisin halunnut. Ratsastustuntikin jouduttiin perumaan. :o(

Ostettiin auto, käytetty Nissan X-trail. Chilin ja Pommin kuljetushäkit mahtuvat takakonttiin, mutta semmoinen mittatilaus-veräjä mulla on haaveena. Jos sit vaikka veronpalautuksilla...

Chili on jossain uhma-iässä. Ymmärtää mitä sanotaan, mutta tekee juuri päinvastoin. Ei usko, ei tottele, juoksee vain karkuun. Kiusaa Blondia mennen tullen ja koettelee Pommin kärsivällisyyttä. Eilen se sai ensimmäistä kertaa tottisteluissa palkaksi vinkuvan tennispallon. Kyllä, vinkuvan tennispallon! Sen jälkeen menikin hetki ennenkuin pystyi taas tottelemaan sivulle- tai istu-käskyä. :o) On se ihana. Ja kamala. Se on väsyneenä tai juuri heränneenä parhaimmillaan, semmoinen uninen, pöpperöinen halipupu, tykkää pussata ja halia. Tykkää myös varastella kaikkea kiellettyä, kuten polttopuita. Vie ne sänkyyn salaa ja silppuaa siellä...

Pommista olen ylpeä. Monta viikkoa se on jo sietänyt Chilin lähentelyjä, eikä ole tehnyt mitään murinaa kummempaa. Ja kahtena yönä se on päästänyt Blondin samaan petiin nukkumaan kanssaan. Kyllähän sieltä pedistä aluksi kuului aikamoinen möhinä ja murina, mutta siellä ne sitten nukkuivat molemmat, peppu vasten peppua koko yön. <3

Koirankeksit

Tein eilen koirankeksejä itse. Meillä se on eräänlainen kotoalähtö-rituaali, koirat saa siis ihmisten lähtiessä töihin keksit... Ja koska vehnää ei meillä syödä, niin keksien ostossa on oltava tarkka. Laitetaan nyt ohje tännekin, jos joku muukin innostuu kokeilemaan.

Ainekset:

N. 300 g sika-nauta jauhelihaa

N. 200 g jauhettua maksaa

kuivattua nokkosta

N. 3 dl maissijauhoa (EI mitään tärkkelystä)

3 kananmunaa

Paistoin nopeasti pannulla jauhelihan ja maksan. Lisäsin joukkoon nokkosta, maissijauhoja ja kolme munaa, sekoitin tasaiseksi mössöksi. Levitin mössön uuninpellille leivinpaperin päälle tasaiseksi ohueksi levyksi. Paistoin 170 asteessa noin 50 minuuttia, ja suljin uunin. Jätin pellin kuitenkin uuniin vielä pariksi tunniksi. Sitten vaan kovahkosta levystä taittelin sopivan kokoisia keksejä.

Jos laittaa vähemmän jauhoja ja pitää lyhyemmän ajan uunissa, niin saa varmaan semmoisen "märän" lihapullamaisemman treeniherkun koiralle. Mutta meillä oli ihan tarkoituksella hakusessa rapeat kuivat keksit. Koirat istuivat keittiössä uunin edessä koko illan, maksan haju oli niin vastustamaton niiden mielestä. (Itseäni lähinnä oksetti...) Keksit kelpasivat kyllä paremmin kuin hyvin, eli kyllähän mä siis osaan leipoa kun kohderyhmä vaan on oikea! :o)

Sanoja jääkaapin ovessa

Jääkaappirunous. Nyt minäkin retkahdin siihen. Satuin löytämään siis tuon jääkaappirunous-paketin englannin kielisenä, enkä voinut vastustaa kiusausta. Paketti sisältää noin 500 erillistä sana-magneettia, ja niillä voi kirjoitella muistutuksia, runoja tms. jääkaapin oveen. Vielä kun tuon löytäisi hindin-kielisenä, olen nimittäin ruvennut opettelemaan hindin alkeita! On muuten oudoista oudoin kieli...

Viime aikojen kuulumiset on jääneet hieman vähälle raportoinnille.
-Mulla on flunssa tulossansa, kurkku on kuin kaktuksen niellyt.
-Meidän savupiipussa on varmaan joku naakan pesä, kaikki savut tulee sisään tupaan. :o(
-Herra on allekirjoittanut uuden työsopimuksen ja jatkaa silti edelleen Hesassa käymistä päivittäin.
-Työpaikan vaihdoksen takia meillä on nyt noin 3 viikkoa aikaa hankkia uusi auto, ja meidän vaatimukset, maku ja rahatilanne ei oikein mene yksiin tämän asian kanssa.

Tuosta autoasiasta voisin avautua enemmänkin, kun se tuntuu vaan olevan niin omituista. Jos sinulla on kolme koiraa, jotka haluat erillisissä bokseissa takakontiin, niin ainoa mahdollisuus on hummeri tai pakettiauto. Eilen juttelin kaverini kanssa, joka puolestaan on pian siinä tilanteessa, että auton takapenkille pitäisi mahtua 3 vauvan/lastenistuinta vieretysten. No eipä mahdu normaaliin farmariin nekään. Voi kun joku automerkki tajuaisi joskus pyytää suunnitteluapua vaikka pienten lasten perheenäidiltä tai aktiiviselta koiraharrastajalta. Kuinka vaikeaa se nyt olisi esim. laittaa ilmastointi-tsydeemi myös takaluukkuun? Tai unohtaa joku turha hattuhylly ja lisätä sen sijaan syvyyttä takaluukulle 10 cm lisää. Tällä hetkellä meillä on "vaan" se kolme koiraa. Mutta mitäs jos muutaman vuoden päästä oiskin siinä lisänä vielä pari lasta? Sit varmaan mennään kahdella autolla, jos jonnekin yhdessä halutaan. Argh. Mä en halua pakettiautoa!

Juttu Urjalan Sanomien etusivulla

Kuvaa klikkaamaalla saat sen (ehkä) suuremmaksi. :o)

Syksyn tullen

Laiskasti päivittyy tämä blogi, mutta ei vaan jaksa ja ehdi ja viitsi ja muista...

Minä olen nyt pari viikkoa pitänyt meidän taloa ja sirkusta pystyssä yksinäni, kun herra on reissussa edelleen. Olen käyttänyt autoa huollossa, koiria rokotuksilla, vaihtanut lamppua, ruuvannut ruuveja, kantanut polttopuita jne. Hyvin on mennyt, eipä meillä koskaan ole jaoteltu miesten ja naisten hommia erikseen, joten mikä hätä minulla olisi. Mutta kyllä minä jaksan ihmetellä niitä perheenäitejä, joilla on kolmen koiran lisäksi pari-kolme lasta, ja mies tekee pitkää päivää töissä. Siihen en taitaisi minä venyä.

Nyt olen huomannut sen, että minun on turha yrittää viedä kolmea koiraa kerralla lenkille. Sen seurauksena on vaan paha mieli kaikilla, kun minulla menee hermot ja ollaan vaaraksi liikenteelle, siis niille kahdelle autolle jotka meidän tiellä joskus kulkee. Koiralenkkien määrä on siis yllättäen tuplaantunut, toivottavasti se näkyy minun vyötäröllä loppuvuodesta.

Chili on kasvanut paljon, etuhampaat on jo vaihtuneet, kulmurit eivät vielä. Ollaan treenattu seuraamista, istumista, maahan menoa ja luoksetuloa. Minä käytän ensimmäistä kertaa elämässäni kouluttamisessa naksutinta, ja tosi hyvin on mennyt. On se vaan nopea oppimaan. Eilen aloitettiin agilitypainotteisella pentukurssilla, ja päästiin heti treenaamaan putkea. Sinnehän se sujahti samantien täysillä, kuin vanha tekijä. :o)

Blondi on päässyt elokuun aikana kisamaan agilityssä kolmessa eri kisassa, ja oikein hieno hyllyputki ollaan saatu päälle. Välillä on koira mennyt ihan omiaan, välillä on ohjaaja unohtanut ohjata.

Pommi on mennyt agitreeneissä ihan loistavasti viime aikoina, ja muutenkin ollut superkärsivällinen ja kiltti. Se on näköjään minuun tullut, kerää kiukkua sisällensä ja räjähtää sitten kun mitta tulee täyteen. :o) Se kestää Chilin härnäilyjä noin viikon verran, ja Chili ei päästä sitä mitenkään helpolla. Se on monta kertaa päivässä nuolemassa Pommin korvia ja suunpieliä, käy ihan sen eteen istumaan, ja koittaa parhaansa mukaan saada Pommin huomioimaan itseään. Noin viikon kärvistelyjen jälkeen Pommin sitten rävähtää oikein kunnolla, ja Chili tajuaa pysytellä sen tieltä pois noin päivän. Sitten se alkaa taas alusta...

Meillä oli viikon verran hoidossa myös kiltti tv:stä tuttu parsonherra. Viikko vierähti nopeasti, ja kaikki meni oikein hyvin. Pommi oli ihmeen rento ja jopa kiltisti haisteli portin läpi herran kanssa, ihan sulassa sovussa. Ikä, charmi ja yhteinen harrastus ilmeisesti sulattivat myös Pommin sydämen. Blondi piti herraa aivan mahdottoman ihanana sankarina, koska herra puolusti Blondia Chilin raisuilta leikeiltä ja härkkimiseltä. Blondi kun on valitettavasti jäämässä pahnan pohjimmaiseksi, Chili vie sitä 100-0, ja Blondi rassu kun ei osaa pitää puoliaan.

Ikävä

Miehen äiti kuoli sydänkohtaukseen, lähti jumalien luo ikuisuuteen. Ihminen jota en koskaan ehtinyt tavata, mutta jonka ansiosta minulla on maailman paras mies. Kiitos.
Reaktio oli niin valtaisa, että oikein hämmennyin. Intia on mielestäni monessa mielessä kamala ja hullu maa, mutta jotain opittavaa meillä olisi tuossa perheen rakastamisessa ja arvostuksessa. Mies on nyt matkalla sinne, tekemään sen mikä hänen täytyy, ainoana poikana. Kotiinpaluun ajankohdasta ei ole mitään tietoa, ne seremoniat kun kestävät hieman kauemmin kuin täällä on totuttu. Minulla on nyt jo ikävä.

Suffers

The most difficult thing but an essential one
Is to love Life,
to love it even while one suffers,
because Life is All.
Life is God -
and to love Life means to love God.

Leo Tolstoy

Viimeistä viedään

Loman viimeinen viikko menossa, nyyh. :o( Voisin kyllä ongelmitta pitää lomaa iänkaiken, siis ajankäytön suhteen. Talouspuoli tätä ajatusta ei valitettavasti tue. Me ollaan kaadettu puita ihan sikana, ostettiin moottorisaha, ja sillä on laitettu pihaa sileeksi oikein urakalla. Aidan tolpat on vihdoin paikallaan, ja verkon pingottaminen aloitettu. Vanha laho terassi on purettu ja hävitetty, samoin ikivanha ulkohuussi. Liuskekiviä on käyty ostamassa, kiviterassin teko etupihalle on vielä siis vaiheessa. Minä olen maalannut yhden senkin ja yhden tuolin, yksi lautashylly ja sänky odottaa vielä hiontaa ja maalausta. Tuntuu loma loppuvan kesken, kun kovilla helteillä meni päivät vähän laiskotteluksi. ;o) Parina päivänä viikossa olen käynyt hieromassa koiriakin, suurkiitos vaan asiakkaille.



Eilen käytiin taas Chilin kanssa kyläilemässä yksillä naapureilla noin kilometrin päässä. Heillä on niitä lampaita, ja niiden lisäksi hevosia. Lampaista Chili ei ollut kovin kiinnostunut. Kun koko lammaslauma lähti juoksemaan meitä kohden, niin Chiliä rupesi pelottamaan ja se halusi syliin. Aika ymmärrettävää, teki itsekin mieli mennä C:n syliin pakoon... Hevosista Chili ei ollut moksiskaan, mutta se onkin viettänyt pentuaikansa osittain tallissa. Naapureilla on ehkä isoin hevonen mitä olen ikinä nähnyt. Järkyttävän kokoinen musta virolainen työhevonen. Kuulemma kiltti kuin mikä, mutta silti se koko hieman herätti kunnioitusta. Me ollaan menossa C:n kanssa huomenna ratsastuksen alkeistunnille, molemmat ekaa kertaa elämässämme kokeilemaan.Tuolla naapurissa kun saisi käydä ratsastamassa ihan niin paljon kuin haluaisi ilmaiseksi, niin olisi se kiva ja halpa harrastus, jos siihen innostuu.

Blondin olen ilmoittanut lähiviikkojen aikana kolmeen agilitykisaan, nyt mennään siis taas kerran kokeilemaan millä tolalla alastulokontaktit on. Pommi on kunnostautunut viime aikoina lähinnä uimisessa, se ei oikein ole helteistä nauttinut. Lisäksi se saa hämmästellä päivittäin monta kertaa tapahtuvaa suunpielien ja korvien nuolemista ja hänen edessään selällään makoilua. Chili koittaa parhaansa mukaan saada Pommia hieman lämpenemään ja leikkimään. =D

Seitsemisen kansallispuisto

Oltiin pari päivää Seitsemisen kansallispuistossa vaeltamassa. Käveltiin hiljakseen, syötiin mustikoita ja lakkoja, uitettiin koiria lammissa ja järvissä, lämmitettiin sauna, grillattiin makkaraa, yövyttiin mökissä ja nautittiin hiljaisuudesta. Ihanan vähän oli ihmisiä liikkeellä, ja ihana ilma oli kävellä. Chili jaksoi kävellä tosi hienosti, neljän tunnin kävely tauoilla oli mielestäni siltä jo huippusuoritus. Jotkin kapoiset pitkospuut tuotti hieman tasapaino-vaikeuksia, muuten se mennä viipotti vapaana Pommin ja Blondin perässä. Kiva reissu, tarkoitus olisi mennä joku viikonloppu elokuussa uudelleen. :o)

www.koirahierojalaura.com

Tervetuloa nettisivuilleni osoitteeseen www.koirahierojalaura.com.

Totuttelua

Me käytiin tänään kyläilemässä naapurissa, tai tarkemminkin tapaamassa niiden lampaita. Noin kilometrin päässä on siis tila, josta löytyy noin 40 lammasta ja paimentava bordercollie.Sinne pellolle lampaiden ja satojen paarmojen sekaan sit vaan rohkeasti...


Naapurin koira Iitu näytti meille kuinka hienosti osaa paimentaa. Vitsi se on uskomatonta. Naapurin Iitu vaan ei ole ihan malliesimerkki, vaan hieman liian kiihkeä. Jos lampaat ei liiku, se käy pökkäämässä tai puraisemassa niitä pyllyyn. Niin ei kokeessa saa tehdä.


Chilin ensitapaaminen lampaiden kanssa oli siis aivan mahtava. Se ei pelännyt lainkaan, oli enemmänkin välinpitämätön. Ei siis myöskään yrittänyt syödä lampaita, niiden kakkaa vaan...

Kesäloma

Perjantaina alkoi viiden viikon kesäloma ja kelitkin suosii.
Tänään valmistuin koirahierojaksi, nyt on siis opinnot ohi ja ensi viikolla aukeaa nettisivut.
Ei voi siis kauheasti valittaa, just nyt on kaikki tosi hyvin. :o)

Ihania kesäpäiviä kaikille!

Juhannuksesta selvitty

Chili on kuluneen viikon aikana saanut selkäänsä Pommilta kaksi kertaa. Se auttoi, nyt on nokkimisjärjestys selvä ja Pommi ei ole niin jännittynyt koko ajan. Samassa tilassa oleilu sujuu, kunhan ei ryntää leikkiinkutsujuoksulla suoraan kohti Pommia. Onneksi yhteenotoissa ei käynyt kummemmin. Blondi on alkanut leikkiä Chilin kanssa kiitettävän nätisti, mieluisinta on juosta yhdessä ulkona vapaana. Chili on myös ehtinyt pudota laiturilta rantaveteen ja tienpenkereeltä ojaan. Suihkussa käynti ei kuulu mielipuuhiin. Juhannuksena meillä oli kylässä kaveripariskunta, alle kaksivuotiaan lapsensa kanssa. Chili oli niin onnellinen leikkiseurasta, sillä on selvästi ollut kasvattiperheen lapsia ikävä.

Eilen olin agilitytreeneissä Blondin ja Chilin kanssa. Pommilla tuli sunnuntain uimareissulla haava polkuanturaan, joten se joutui jäämään kotivahdiksi. Chili huusi automatkan ensimmäiset 5 minuuttia ja rupesi sitten nukkumaan. Vieraita koiria se lähestyi varovaisesti, ja agilityesteistä ei ollut moksiskaan. Pakkohan sen kanssa oli hiukan kokeilla. Koiran, jonka harrastus tulee olemaan paimennus, ei agility. (Ketä mä yritän huijata?) Kepit meni ihan sairaan hienosti, sillai peruuttamalla, kädellä joka välistä vetäen. Vaatimattomasti koko 12 kepin sarja tuosta vaan. :o)

Riiviö

Täällä se nyt on, riiviö nimeltään Chili. Chili tuli viikkoa aikaisemmin kuin piti, ja me säästyimme reilun 1000 kilometrin ajolta. Aika haasteellinen tapaus on ollut tähän mennessä. Mm. kun annoin Pommin haistella Chiliä, Pommi murisi ja näytti hampaitaan. Chili oli mun sylissä, ja rupesi sieltä sitten rähisemään takaisin Pommille. Sitä en 8 viikkoiselta osannut odottaa... :o) Blondi on loukkaantunut ja mustasukkainen, ei todellakaan sovi hänen arvolleen leikkiä jonkun kakaran kanssa. Pommi murisee jos on lähietäisyydellä, vielä ei siis juurikaan ilman koiraportteja koirien välillä voi rauhassa oleilla. Eiköhän tämä tästä muutaman päivän jälkeen helpota, kun Chili kotiutuu kunnolla ja koiratkin tajuavat sen tulleen jäädäkseen.

Meidän aakkoset

A - Agility. Viikottainen harrastus, joka on hieman menettänyt hohtoaan, lähinnä minun kiireideni vuoksi. Mieluista puuhaa edelleen, joten kesällä olisi tarkoitus kisata ja saada sitä hohtoa takaisin.

B - Blondi. Hassunhauska, ihananärsyttävä. Ovela ja viekas.

C - Chandra. Avomies; kärsivällinen, rakastava ja ainutlaatuinen.

D - Draama. Blondi on draamaqueen, siltä voi odottaa Oscarin arvoisia roolisuorituksia viikottain. Hyviä esimerkkejä näkee esim. kynsiä leikatessa.

E - Elämä. Elämä on tässä ja nyt. Kun oppisi elämään hetkessä, eikä odottamaan aina jotain tulevaa, lomaa, kesää, reissua, koulun loppua... Olen onnistunut muuttamaan ajattelutapaani ainakin hivenen.

F - Fu*k. Englanti ja suomi meinaa mennä välillä sekaisin, koska puhun kodin lisäksi paljon englantia myös töissä. Yleisin spontaani kirosana mikä suustani voi päästä onkin nykyisin tämä.

G - Gracilis. Latinankieliset käännökset lihaksille vilisevät päässäni. Huomenna on loppukoe, ja tuntuu etten osaa mitään.

H - Hieronta. Täyttänyt vapaa-aikani kuluneen vuoden aikana aika kiitettävästi.

I - Intia. Jollain tavoin läsnä arjessamme viikottain. Vähintään ruuan ja ystävien muodossa, ellei muutoin.

J - Juhannus. Ensi viikolla se on, ja silloin meille tulee pentu. Tänä vuonna meillä onkin odotettu juhannusta enemmän kuin koskaan. Muuten kyseinen juhla ei hirveästi minulle merkitse, en ole oikein ryyppyjuhlien ystävä. Mutta onhan se semmoinen kesän aloitus-juhla, silloin alkaa monilla loma.

K - Koulu. Sitä on kestänyt kohta 11 kuukautta, ja ihan loppusuoralla ollaan. On ollut hetkiä, kun olen itkenyt väsymystäni. Ja hetkiä kun olen kadehtinut luokkakavereitani, koska he ovat työttömiä, ja siten heillä on enemmän aikaa opiskella. :-(

L - Loma. Sitä olen odottanut kovasti. Ei töitä eikä koulua viiteen viikkoon. Silloin saa nukkua, viettää aikaa rakkaitten kanssa ja nauttia auringosta. <3

M - Mauritius. Varasimme ensi tammikuulle matkan Mauritiukselle. 10 päivää paratiisissa, valkoisia hiekkarantoja, turkoosia merta, ihanaa ruokaa ja ikimuistoinen hetki auringonlaskussa.

N - Näpertely. Tykkään pienestä näpertelystä, käsillä tekemisestä. Minulla riittää uskomattomia määriä energiaa ja keskittymiskykyä, jos saan puuhastella itselleni mieluisan asian parissa. Viime aikojen näpertelyt ovat liittyneet koirien leluihn ja koruihin.

O - Onni. Kel onni on se onnen kätkeköön. Minut saavat pienet asiast onnelliseksi. Aurinko, leikkivät koirat, kauniit sanat, lempeä kosketus, herkut, lomamatka, uudet kengät. Kun ruvetaan katsomaan elämää kokonaisuutena, suuremmalla mittakaavalla, silloin on onni katoavaista...

P - Pommi. Rakas äksyliini. Niin ristiriitainen ja opettava koira, hyvässä ja pahassa.

R - Rakkaus. Rakkaus tekee heikosta vahvan. -Kiinalainen sananlasku

S - Sade. Olen syksyn lapsi ja pidän sateesta. Meillä on peltikatto, ja sen ropinaa on hauska kuunnella yläkerrassa. Tulee sama olo kuin lapsena kesämökillä. Aku Ankat esiin ja sänkyyn löhöämään.

T - Temperamentti. Löytyy minulta reilusti, avomieheltä ja koiriltakin kiitettävästi. Onneksi kai, tasapaksu elämä ei olisi minua varten. :o)

U - Uiminen. Kivaa, hauskaa ja hyödyllistä, ympäri vuoden, ihmisille ja koirille. Meidän lähialueen koiraystävälliset uimarannat on osittain vielä kartoittamatta, mutta eiköhän ne tänä kesänä tule koluttua.

V - Vanheneminen. Sitä on ollut vaikea tajuta, että vuosia tulee koko ajan lisää, en olekaan aina 23 v. Mulla on ryppyjä. C:llä on harmaita hiuksia. :o) Pitää olla aikuinen ja käyttäytyä kuin aikuiset. Tai siis pitäisi... Tänä vuonna olen kuullut jopa kommentin "et sä ole mikään nuori enää". Luonteelleni sopisi kuitenkin paremmin olla 18 v, jolloin suurin ongelma oli sopivien kenkien valitseminen.

Y - Ystävät. Minulla on niitä vähän, mutta ne ovat tärkeitä. Olen huono pitämään yhteyttä, joten kärsivällisyys on tarpeen.

Ä - Äiti. Rakas, vaikkakin myös osaa olla ärsyttävä. Molemmat olemme itsepäisiä, joten yhteenotoilta tuskin voimme koskaan välttyä. Silti pelastaa aina pulasta ja jaksaa neuvoa.

Huumaava tuoksu

Meidän piha on tällä hetkellä ihania tuoksuja tulvillaan. Etupihalla kukkivat loistossaan syreenipensaat, takapihan metsänreunan on vallannut kielomeri. Voisin vain istua terrassilla ja nuuskutella ilmaa.

Tuntuu, että en saa mitään aikaiseksi. Kamala flunssa iski päälle, ja vei voimat. Loppukoe on ensi viikolla... Jos joku vaan kääntäisi kalenterin sivuja 9 päivää eteenpäin, viuh vaan?

Pari päivää olen viettänyt illat surffaillen matkatoimistojen sivuilla. Etsimme ensi talveksi jotain kaukomatkaa, mutta kohde on vielä avoin. Mauritius on ehkä mun ykkösuosikki, Kap Verdekin ois kiva. C. tykkää Sri Lankasta myös. Nyt ei jaksaisi sitä vertailua, säätöä ja byrokratiaa, mitä koko reissun järkkäys vaatii. Ja tilin saldo on sen näköinen, että pitäisi unohtaa koko matkahaaveet. Mutta onhan se sit kiva kun on jotain mitä odottaa. Tuolla reissulla olisi tarkoitus sanoa "I do", joten siksi sen suunnitteluun nyt varataan normi-äkkilähtöä enemmän aikaa. Onko suosituksia?

Jatketaan puolustuspuheita

Maalle muuton jälkeen netistä ostamisen määrä meidän taloudessa on vähintään kaksinkertaistunut. Lähin posti on noin 800 metrin päässä, joten mikäs sen helpompaa. Mikäli nettikauppoja ei olisi olemassa, säästyisi minulta pitkä penni. :o) Mutta oikeesti kyllä niistä on apuakin, varsinkin kun tuo aika tuntuu olevan kortilla nykyisin. Tänään esim. tilasin 27 kiloa koiranruokaa kotiovelle kuljetettuna. Kuljetus on ilmainen, ja ruokakin halvempaa kuin jos hakisin jälleenmyyjän liikkeestä. Tällä viikolla olen tilannut myös kesäiset lenkkeilykengät, koiran pedin ja baby shower -lahjan ystävälle.

3,5 viikkoa kuuden viikon kesälomaan ja pennun tuloon.
2 viikkoa koulun loppukokeeseen.
3 päivää lopputyön palautukseen.
Muutama tunti AC/DC:n keikkaan!

Puolustuspuhe nokkoselle

Minä aion tehdä viikonloppuna nokkoslättyjä, ja kerätä nokkosia kuivausta varten niin paljon kuin jaksan. Huomio agilitaajat ja muut koiraanne paljon liikuttavat! Nokkonen on helpoin, tehokkain ja halvin konsti saada koiran kuona-aineet liikkeelle rankan treenin tai kisapäivän jälkeen. Lihaksiin kun kertyy rasituksessa maitohappoa, ja aina se ei palautuslenkillä ehdi poistua uloshengityksen mukana. Ja jos se ei poistu syntyy jumeja ja lihaskireyttä ja niitä kivikovia reisilihaksia... Kisapäivän iltaruokaan tai seuraavan päivän ruokaan sekaan 1 teelusikallinen kuivattua nokkosta. Tadaa, ei ole vaikeaa!

Nokkonen on parhaimmillaan keväällä kun sen versot ovat 10-15cm pituisia. Myöhemmin lehdistä tulee pistäviä ja karkeita. Yleisohje on, että viimeistään ennen juhannusta tulisi kerätä nokkoset talteen. Itse olen kuivannut niitä saunan lauteilla, sitten pussittanut ja pusseissa "murskannut" pieneksi.

Nokkonen sisältää mm. paljon rautaa ja C-vitamiinia. Mm. pinaattiin verrattuna nokkosessa on seitsenkertaisesti rautaa. Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea. Mikään kasvi Suomessa ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen.

Nokkonen poistaa nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, se auttaa kihtiin ja vesipöhöön, turvotukseen ja iskiakseen. Nokkosta on käytetty myös eturauhasen liikakasvun estämiseen. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinia ja punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Nokkonen on pernarohto ja sitä on käytetty verisairauksien hoitoon. Se edistää ruuansulatusta ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruuansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta, peräpukamia, mahahaavaa ja maksa- ja sappivaivoja. Nokkonen irroittaa myös limaa ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona esim. krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin. Nokkosen sisältämä pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita.

Keskikesän juhlaan

Meillä oli muutaman päivän Musti-parson hoidossa. Kaikki meni hyvin, lenkkeiltyä tuli oikein urakalla, kun kaikki lenkit piti mennä kahteen kertaan. Pommin kanssa Musti ei päässyt nokatusten kertaakaan, mutta Blondin kanssa niistä tuli hellyyttävät ystävät. Kun Mustia tultiin hakemaan, olisi Blondi lähtenyt autoon mukaan. Kotonakin se kävi pari kertaa tarkastamassa yläkerran, että jos Musti sittenkin olisi siellä.

Juhannuksena meille saapuu pentu, josta toivottavasti Blondi saa selvästi kaipaamansa leikkikaverin. Aikamoiset turvatoimet tarvitaan tässäkin tapauksessa varmaan ensimmäisten viikkojen aikana Pommin suhteen, mutta toivottavasti se pian tottuu ajatukseen ja pentu oppii kuka on koiralauman kiistaton kuningatar.

Pentueessa, josta pentumme tulee, on 6 sisarusta, joista tällä hetkellä 2 kpl mustavalkoisia bc:n näköisiä. Alunperin mustavalkoisia oli muistaakseni 3 kpl, mutta yhdelle on alkanut tulemaan ruskeaa poskiin ja häntään. 3 pennuista onkin musta-ruskeita, eli aika selvästi eri maata. Pentueen isästä ei siis ole varmuutta, ja epäilty on, että pentuja olisi kahdelta isukilta.
Sattumalta tapasin pari viikkoa sitten yhden "naapurimme" noin kilometrin päästä. Ekaa kertaa juttelimme kunnolla, hänellä oli bordercollie mukanaan, joten pysähdyin jutulle. Kuulin, että heillä on kahdeksan hevosen lisäksi noin 40 lammasta tilallaan, ja koiransa harrastaa paimennusta. Mulla oli hymy korvissa, ja täti ei heti tajunnut miksi tuo on niin iloinen lampaista ja heidän harrastuksestaan. :o) Nyt meillä on siis treenipaikka ja -kaveri niin lähellä kuin mahdollista, vitsi kun hauskaa!

Back On Track

Koirahieronnan ohessa rupean Back On Track tuotteiden jälleenmyyjäksi. Ensimmäinen tilaus lähtee reilun viikon päästä, joten jos on jotain tarpeita, niin ottakaa yhteyttä.
Kuvassa näkyvä makuualusta on ainakin meidän kuljetusbokseissa ollut todella hyvä, sitä suosittelen.

Koirille suunnatut tuotteet löytyvät täältä. Myös ihmisille on kaikenlaista polvisuojaa ja rannelämmitintä. Laitan hintoja vaikka sähköpostilla, nettisivut odottavat vielä viilausta...

Naapuri kylässä jälleen

Pihahommia

Olen oppinut tällä viikolla, että:

• Yksi taitava kaivinkonemies tekee paremman työn kahdessa tunnissa kuin toinen tumpelompi kahdessa päivässä.
• Haluan ehkä isona kaivinkonekuljettajaksi. Vähänkö kätevä väline, sopii jopa puiden kaatoon ja vanhojen ulkohuussien purkamiseen. Pihatie vaan näyttää siltä kuin meillä olisi käynyt panssarivaunu-paraati.
• Rekkakuormallisessa multaa voi olla 370 euron hintaero, riippuen keneltä tilaa. Maalla asumisen tärkein apu on tuntea oikeat ihmiset.
• Aidantolppien pystyttäminen täysín kivistä koostuvaan pihaan on hivenen hankalaa.
• Spray-maali rules. Yksi koiraportti ja yksi rottinkituoli muutti väriä hups vaan.
• Minä en ole aina oikeassa. Hmph.
• Jos noudattaa kahta sääntöä, niin mikä vaan onnistuu, jopa yrityksen perustaminen päivässä tai kivikasa-pihan muuttaminen nurmikentäksi. Sääntö 1: Aloita. Sääntö 2: Jatka.

Iloa ja surua

Niinhän se kai elämässä menee, ettei kukaan olisi liian onnellinen, niin pitää se ilon ja surun tasapaino löytyä. Kuvassa meidän tuleva perheenjäsen. Nimikin on jo päätetty, hänestä tulee Chili. Se on yksi ilon- ja odotuksenaihe. Iloa ja innostusta sain myös lauantaina eläinhomeopatian kurssilla, aivan supermielenkiintoista! Hurahdin täysillä ja hain samantien opiskelemaan alaa. Hakusessa on paikka elokuussa alkavalla vuoden kestävällä homeopatian perusteet -kurssilla Suomen homeopatian akatemiassa Tampereella. :o)

Ja se elämän vastapuoli... Äidilläni on se inhottava s-kirjaimella alkava viisikirjaiminen sairaus. Se mitä en halua sanoa ääneen, en edes kirjottaa. Se mikä pitäisi poistaa maailmasta, koska se tuhoaa ja pilaa niin monen perheen elämän. Miksi on biljoonia rahaa kaikenlaisten ydintuhoaseiden kehittelyyn, mutta ei sairauksien parannuskeinojen löytämiseen? Se vaatii hirmuisesti voimia häneltä, mutta myös minulta. Hänellä kun ei ole ketään muuta kuin minä, joten tuntuu, että yhteinen kokemus tämä on, halusi sitä tai ei. Elämän vuoristorata, sitä tämä on.

Päivä kuvina

Tänään oli mukamas vapaapäivä.
Tein neljä tuntia töitä ja neljä tuntia lopputyötä. :o(

Kova tuuli on vahingoittanut meidän huuhkajaammekin.

Päiväkävelyllä ihastelimme naapurin rappioromantiikkaa. Lenkkeilemme siis usein ihan naapurin mailla, heidän latonsa levittyvät pitkin peltoja.
Heillä on mennyt lusikat jakoon, ja koko vanha maatila pitää tyhjentää.

Kävin myös paikallisella kirpputorilla. Pari uutta emalikippoa ja überkrumeluuri peili tuli hankittua.
Ostin myös vanhan Askon puisen lipaston 5 eurolla! Se pitää vaan maalata, niin siitä saa vaikka tv-tason.

Huomenna menen eläinhomeopatian kurssille ja sunnuntaina on luvassa äitienpäivälounas sekä Tampere Vintage tapahtuma. Mukavaa viikonloppua!