Kuva: TjäreborgYksi mietinnän ja haaveilun kohde on ollut loma etelässä. Haluaisin todella mennä jonnekin lämpöiseen, auringon alle lataamaan akkuja, kun tämä kesäkin on ollut tämmöinen surkea. Kaapissa on kaksi upouutta kesämekkoa, ja molemmissa roikkuu vielä hintalappu! No, mikä estää lomailun? Ei kai periaatteessa mikään. Rahaa ei ole, eikä lomaakaan. Mutta nuo nyt on pikkujuttuja. :o) Suurin este on koirat. Olen ollut viimeksi ulkomailla keväällä 2006. Silloin olin juuri eronnut ja ex-mies hoisi koiria omassa kodissamme. Se oli vielä ihan ok. Mutta nyt mulla on hirveä kynnys antaa niitä hoitoon. Hoitolat ei tule kysymykseen, äitiin en luota riittävästi (hän ei tajua, että Pommi voi ihan oikeasti purra, vaikka näyttää niiiin kiltiltä), entiseen poikaystävään en halua olla yhteydessä ja kiitollisuudenvelassa. Ex-mies varmasti suostuisi, mutta silti tämä on mulle harkinnan paikka. Kaikki sanoo, että "Älä ole tyhmä, pakkohan sun joskus on matkustaa". Niin, tiedän. Mietitään...
Mun piti kirjoitaa tähän ne mun muutkin mietinnän kohteet, mutta enpäs näköjään kirjoitakaan. Tai siis olen kirjoittanut ja deletoinut tekstin niin monta kertaa, että nyt vaan päätän olla kirjoittamatta. kaikki aikanaan. Joku sensuuri iskee näköjään meikäläiseenkin kerran vuodessa. :o)
Huomiselle toivon kaunista ilmaa, varattuna olisi kuumailmapallolento, jos sää suosii. Lauantaina olisi tiedossa suklaa-fondyy-bileet ja sunnuntaina vesijetteilyä. Mua hemmotellaan tällä viikolla oikein urakalla. :o))
5 kommenttia:
Meillä on vähän sama ongelma koirien kanssa, eli ei ole oikein hoitopaikkaa niille. Remu varsinkin on melko hankala tapaus eikä sitä voi kelle vaan antaa hoitoon.
Yksi hyvä vaihtoehto ovat 4H-yhdistyksen koulutetut koirahoitajat, he tulevat kotiin ja hoitavat koiria siellä. Eikä hinta ole minusta paha. Ja ne nuoret ovat tosiaan istuneet 80 h koulutuksessa, eli eivät ole ihan mistään pystymetsästä reväistyjä.
Ja miksei hoitolat tule kyseeseen? Mun koirat oli viime viikonlopun Teiskon koirahoitolassa ja olin tosi tyytyväinen! Harkitse vielä.
Ei kai niissä hoitoloissa mitään varsinaista vikaa ole. Mutta kun on tuollainen äidin pikku kullanmuru, joka tykkää istua sylissä ja nukkua peiton alla, niin sitä vaan tuntee itsensä hirviöksi jos sen vie viikoksi outoon paikkaan... Miten niin mun koirat on hemmoteltuja? ;o)
Samaa mäkin mietin ennen tuota viime viikonloppua. Siellä kuitenkin saa ihmisen seuraakin ja onhan koirilla toisistaan seuraa. Eikä meillä ainakaan tehnyt hetki vähemmällä huomiolla huonoa, päinvastoin. :P
Kuukkeliin Koiralinna ja jopa sinäkin uskallat lähteä lomalle. Heillä ei toistaiseksi ole yhtä kamalaa asiakasta kuin minä. Meidän koirat on hemmoteltu ja niiden eteen pitää tehdä kaikki. Kukaan ei osaa niitä hoitaa ja mä en voi jättää niitä mihinkään. Ei kukaan tiedä miten ne tottelee tai mitä ne voi tehdä. Mutta tämä nainenpa osaa asiansa. Hinta on kova mutta hermojen menettäminen vielä kalliimpaa. Mä olen ääreistyytyväinen tuohon paikkaan josta koissut juuri tänään hain.
Ensin me luultiin että me ei ikinä päästä lomalle mutta jos tuolla on tilaa niin mikään ei enään estä. Paitsi raha ja lomanpuute.
Lähetä kommentti