Faster

Eilen oltiin Blondin kanssa Liedossa ATT:lla Faster koulutuksessa. Oli erittäin antoisa ja kiva päivä, kyllä kannatti mennä.

Päivä alkoi kolmen tunnin pituisella Leena Piiran luennolla, koiran lihashuollosta, venyttelystä, ruokinnasta, kivun tunnistamisesta yms. Venyttelyohjeet oli ihan huiput, samoin mieleen jäi myös ne ruoka-aineet, jotka poistaa rankkojen treenien tai kisojen jälkeen kuona-aineita koiran kehosta. Tuli paljon ajateltavaa, ja välillä jopa "voi ei, olen surkea koiranomistaja -fiilis". Vetolelulla retuuttaminen saati sillä koiran ilmaan nostaminen on ihan "no no". Samoin pahasta on pallon heittäminen, sekä kylmiltään pihalle riehumaan päästäminen. Ja semmoista täysillä revittämistä maksimi-sykkeellä menoa saisi olla vain max. kolme kertaa viikossa. Eipä siis saisi edes päästää koiria joka päivä pihalle juoksemaan. Kun kyllähän ne siellä melkein päivittäin vetää semmoiset rallit... Paljon jäi siis mietittävää ja tärkeää mieleen, ja onneksi saadaan vielä luentomateriaali kirjallisena muistin tueksi.

Luennon jälkeen meillä oli parin tunnin mittainen juoksu- ja ketteryys opetus meille ohjaajille. Katsottiin kunkin juoksutyyli, saatiin palautetta, koitettiin juosta uudelleen neuvoja noudattaen... Lisäksi juoksimme takaperin ja sivuittain, suuntia vaihdellen ja teimme ketteryysharjoituksia. Kyllä muuten huomaa tänään juosseensa, reidet huutaa hoosiannaa. :o) Harjoituksiamme vauhdittivat myös kyy-käärmeet, joita näimme päivän aikana yhteensä kolme kappaletta. Yöks, onneksi koirat oli siinä vaiheessa autossa.

Lopuksi meillä oli vielä kolme tuntia treeniaikaa koirien kanssa. Meillä oli kaksi erilaista rataa, molemmissa kommervenkit ja tekniikka iisiä, mutta vauhtia paljon. Siis paljon suoria spurtteja ja tarkoituksena testata sitä omaa "parannettua" juoksutyyliä ja katsoa miten hyvin sitä ehhtiikään koiraa ohjaamaan kun vaan menee lujaa ja ajoittaa oikein. Blondi oli aika väsynyt, autossa odottelu ja Vapun päiväunettomuus tekivät tehtävänsä. Se ei oikein keskittynyt eikä irronnut kuten yleensä. Toisen radan ja jäähdyttelyn jälkeen laitoin sen hallissa boksiin odottelemaan, että jos vielä tehdään jotain. Hetken päästä kun katsoin sitä, niin se makasi selällään, tassut kattoa kohden ja kuorsasi ihan täysillä! Eipä oo ennen käynyt niin, että kesken treenien tuo neiti nukkuisi!

Kiitos kaikille mukanaolleille seurasta, Leenalle myös matkaseurasta, Marille hyvistä järjestelyistä ja Tonille ja Mikaelille hyvistä treeneistä ja rääkkäyksestä. :o)