Elämä on...

Joulu tulla porskuttaa sieltä vaan, vaikka mikään ei olisi valmiina, ja vaikka ulkona olisi harmaata ja sataisi vettä. No, hyvä niin. Voisi muuten jäädä Joulu kokonaan tulematta ja viettämättä. Myös muutto lähestyy ahdistavaa tahtia. 8 päivää (sisältäen joulun) aikaa pakata, 5 laatikollista valmiiksi pakattuna. Vielä noin 95% tavaroista siis pakkaamatta. Välillä iskee semmoinen lamauttava stressi-ahdistus, joka kerääntyy kökkönä kurkkuun. Mutta vielä en ole luovuttanut. Yhdellä puolitutulla oli koira kateissa vuorokauden. Yksi ystävä kertoi tänään sairastavansa parantumatonta tautia, joka ehkä tappaa, mutta todennäköisesti ei. Mulla on asiat hyvin, kun taas laittaa perpektiivit kohdalleen ja lopettaa sen omaan napaan tuijottamisen.