Hourupäiden hommaa

Eiliset lämminhallitreenit Blonkun kanssa meni taas erittäin sekopäisissä tunnelmissa. Mentiin vaikeaa rataa, mutta ei se ole mikään puolustus. Kun kuulee treenikavereiden kommentoivan tyyliin "Ei tommoista olekaan!" "Se on kuin marakatti", "Ei voi olla totta, katso nyt!", niin aina ei ole syytä ylpistellä. :o)

Blondi kuumeni, se haukkua räkötti jatkuvasti. Kuumentuessaa liikaa se unohtaa pitää minuun kontaktia, se vaan huitelee mihin itse haluaa kysymättä minulta katseellaan apuja. Puomista ja keinusta on tullut kontaktitreenien ansiosta lempiesteitä. Keinun vieressä oli kepit, ja kepeille vienti tökki, ja sitä treenattiin. No eikös Blondi joka ikisessä välissä ampaissut sinne keinulle. Se menee keinun loppuun, huomaa ettei ole namia. Tekee täyskäännöksen, ja kävelee keinun alkuun, ei sielläkään namia. Taas täyskäännös ja katsomaan jos loppupäähän olisi ilmestynyt nami. No ei ollut. Hypätään varuiksi maahan katsomaan jos nami olisi siellä. No ei ollut. Juuri kun keinun alastulo lähtee nousemaan ylöspäin, niin hypätään kyytiin siitä väärästä päästä. Ja koko leikki alusta... Sama puomin kanssa, sinne säntäillään molemmista päistä, hypitään kesken matkaa alas ja kuljetaan sitä alastuloa edestakaisin, kun ei se nami vieläkään ole sinne ilmestynyt. Oikeesti! Ja mitään ei totella, juostaan tuhatta ja sataa keinulta puomille ja takaisin. Pikkaisen on tällä hetkellä hakusessa toi homma. :o( Pitää laittaa neiti remmiin heti kun pidetään sekunninkin miettimistauko kesken radan.

Vakavasti harkitsen sitä kuukausikortin hommaamista tuonne hallille, että saataisiin rauhassa käydä tekeen sitä kontaktitreeniä. Ennen kisoja täytyy pitää varmaan viikon tauko moisesta treenistä, muuten neiti ampaisee kisoissakin saman tien keinulle tarkistamaan namitilanteen.