sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Angiina-agilityä

Eilen ja tänään olin Mouhijärvellä Blondin kanssa, ProCaniksen agilitykurssilla. Kolme tuntia molempina päivinä, aika rankkaa oli ottaen huomioon tämän angiinan. Kuumetta ei enää ole, mutta vetämätön olo ja kova kurkkukipu, lisänä vuotava nenä ja ärsyttävä yskä . Ääntä tulee kuiskauksen verran, joten onneksi on kuuro koira. ;o)

Kurssi oli ihan hyödyllinen. Kouluttajat osasivat asiansa, ja sain muutamia ihan hyviä vinkkejä tai muistutuksia. Molemmat kouluttajat kehuivat Blonkkua, se on taitava, hakee erinomaisesti esteitä ja on erittäin hyvin "kuulolla" koko ajan. Ekaa kertaa treenattiin mattopohjalla, mutta eipä tuo tuntunut Blonkkua häiritsevän. Ainoastaan yhdessä kohtaa se lensi tiukassa mutkassa kyljelleen, minä olin vähän myöhässä ohjaamisessani... Keppi- ja paikallaanpysymistreeniä tuli kotiläksyksi, yllätys, yllätys. Keppien sisäänmenoa rupean varmaan treenaamaan remmin kanssa. Sillai pystyn estämään sen väärästä välistä menon, josko se vähän nopeuttaisi prosessia.

Aika paljon tuli käytettyä kahdella kädellä ohjausta ja vastakkaisen käden mukaanottoa jo ennen hyppyä, jonka jälkeen teen valssin. Yritän siis näyttää vastakkaisen käden avulla, että tämän hypyn jälkeen käännytään, jo ennen sitä hyppyä. Myös semmoisia ansakohtia ja koiran haltuunottoa treenattiin paljon, mikä oli erittäin positiivista. Nyt tajusin myös ekaa kertaa sen, että mun on kehitettävä erilaiset käsimerkit nouseville kontakteille (A ja puomi) sekä putkelle. Jos on puomi ja sen alla putki mutkalla niin, että putken suut on molemmin puolin puomin nousua, niin meillä on ongelma. Mun on pystyttävä näyttämään etukäteen minne haluan Blondin menevän, kun aika ei aina riitä siihen viereen osoittamaan. Putkeen mä koitan heittää kättä sillai matalalla, ja niille nouseville kontakteille otan tästä lähin jonkun kädennostoliikkeen.

Ihan hyvä mieli jäi koko viikonlopun annista. Mulla on nopea ja kuuro koira, sen varaan on hyvä tukeutua. ;o) Meidän ryhmässä oli kaksi hidasta Westietä, jotka mennä kipitti siellä niin, että ohjaaja sai rauhassa kävellä ja hoputtaa vieressä. Ei se kyllä mun hermoille sopisi. ;o)

Ei kommentteja: