Eilen oltiin agitreeneissä jälleen. Eikö olekin hieno tunne, kun huomaan jonkun asian oppineensa, tai tajuaa oman ajattelutapansa muuttuneen? Ennen mä käytin oikeastaan vaan valsseja ohjauksessani, se oli jotenkin ainoa minkä tajusin, ja senkin tekeminen oli aina vähän hidasta. Eilen meillä oli tokalla radalla semmoinen vähän hankalampi hyppykuvio. Yksi treenikaveri meinasi, että teen tämän valssilla. Toinen suunnitteli sylikäännöstä. Ja minä rohkeana sanoin, että ei, tässä tehdään Twist. Ja koutsi vahvisti, että Laura on oikeassa! Tietysti ohjaustapa riippuu paljon koirasta ja ohjaajasta, mutta meillä nyt sattui kaikilla olemaan nopea parson ohjattavana, ja kaikki siis kokeilimme sitä twistausta. Viime kesänä olin Jaakon agikoulutuksessa, ja sieltä mulle jäi aika paljon hyödyllistä päähän, juuri noiden sylikäännösten -vetojen ja twistejen suhteen. Takaaleikkaus on ollut entuudestaan tuttu, vaikkakin Blondin kanssa ei joka paikassa kovin toimiva vaihtoehto. Edestäleikkaus on edelleen minulle vähän vieras ja outo, mutta ehkä sekin treenaamalla onnistuu. Vaikka tosiassa aika harvassa kohtaa olen koiraa niin paljon edellä, että voisin sitä käyttää. :o)
Treenit meni muuten ihan kohtuuhyvin. Pommi veteli taas himoonsa hevosenlantaa. Maneesin toisessa päässä oli pari koiraa treenamassa samaan aikaa, ja mä sain vähän sydämentykytyksiä siitä. Onneksi treenikaverit meni sinne "ihmisaidaksi", niin vähän rauhoituin. Lisäksi toisella radalla tajusin lainata Villeltä semmoista kimeä-äänistä vinkulelua, jolla sain Pommin huomion heti kiinnitettyä, huiteli se sitten lantaa syömässä tai katseli pahasti muita koiria. Pommi kyllä kuumeni lelusta tosi paljon, vaikka ei saanut siihen edes koskea. Mutta kai munkin pitää semmoinen silti taskuun hommata, juuri tuon huomion saamiseksi. Ja voinhan mä sit treenien loputtua sen joskus sillä palkata, se kun olisi ehkä parasta maailmassa Pommin mielestä. :o)
Blonkku meni ihan hienosti, ja vauhdilla. Keinun kanssa oli vähän ongelmia, Blondi hyppää sieltä kesken pois. Syynä saattoi olla se, että kaivoin taskusta namia juuri siinä kohtaa. Mitään kammon aiheuttavaa tapaturmaa sille ei ole käynyt, joten toivotaan asian olevan ohimenevää. Olen ilmoittanut Blonkun joulukuussa pidettäviin agikisoihin Hämeenkyrössä, pitkästä aikaa taas. Toivomme helppoa kulmaa kepeille, ja keinutonta sekä renkaatonta rataa...
perjantai 16. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti