Hämmästyttää, kummastuttaa

Oltiin eilen Blondin kanssa hakutreeneissä, Ruotulan Toimelassa tällä kertaa. Blondi on hyvä, se on mieletön ja jaksaa hämmästyttää mut taidoillaan joka kerta. Se on päässyt kiinni lajiin niin paljon nopeammin kuin minä, ja nauttii siitä ihan täysillä.

Blondilla oli kolme maalimiestä piilossa, noin 50 metrin päässä toisistaan hajallaan. Heti kun päästän sen remmistä hommiin, niin se säntää metsään tuhatta ja sataa. Siellä se viipottaa minkä tassuistaan pääsee. Mun pitäisi sitä periaatteessa seurata, mutta eihän siitä mitään tule. En ensinnäkään saa sitä kiinni tai pysy sen perässä. Lisäksi sen meno metsässä on aika hourupäistä, se säntäilee edestakaisin ja tekee jatkuvasti semmoista ympyränmuotoista lenkkiä hajua tarkentaessaan. Nenä käy koko ajan, ja se näyttää juoksevan niiden maalimiesten tykö suoraan, tosta vaan. Pari tarkentavaa kaarta, pari tarkastusta ryhmäläisten luona, ja löytyi. :o) Sitten kun koitan ohjata, että hyvä, mennään nyt tuonne päin, niin ei. Se säntäsi täysiä ihan vastakkaiseen suuntaan, ja ihan suorassa linjassa seuraavan maalimiehen luo, joka oli kuitenkin noin 50 m päässä.

Blondi siis osaa asiansa tuon etsimisen suhteen. Nyt minun pitäisi pikaisesti päättää, että mitä ilmaisua ruvetaan käyttämään, eli millä lailla koira kertoo löytäneensä maalimiehen. Nyt Blondi saa maalimieheltä heti suoran palkan, ja kuulemma katsoo minuun löydettyään henkilön. Mä rämmin kuitenkin yleensä niin kaukana siitä, että en moista edes näe. :o( Ajattelin vähän semmoista punttiin kiinnitettävää keltaista kangasneliötä, jota koiran tulisi sitten läppäistä tassulla ilmoittaakseen löydöstä. Tämän opettaminen ei tule olemaan helppoa, se on tämmöiselle laiskamadolle pitkä ja kivinen tie, mutta jotenkin tästä nyt pitäisi päästä eteenpäin. Aloitetaan siis isolla keltaisella neliöllä lattialla kotioloissa. Siitä sit pikkuhiljaa pienennetään ja nostetaan targettia.