perjantai 2. toukokuuta 2008

Ajattelemattomia koiranomistajia

Vappuaattona kävin pitkällä lenkillä koirien kanssa tuolla Vaakkolammen rantamaisemissa. Ihana ilma ja ilmeisesti kaiken maailman hörhöt koirineen liikkeellä. Ekaksi tuli vastaan nuorehko nainen, jolla oli vapaana (!) oleva cockerin pentu. Sanoin jo hyvä matkan päästä, että tämä toinen koira puree, älä päästä sitä koiraasi lähelle. Vastaus oli: "tämä on vasta pentu". Ai jaa, ihan tosi, kysyinkö sitä?! Vapaana, ei tottele vielä yhtään mitään, kymmenen metrin päässä menee autotie, ja tämä mun koirani syö sen kohta....

No matka jatkui. Vähän ajan päästä semmoinen keski-iän ylittänyt mies jonkun sidostesukka-terrierin kanssa, fleksissä 5 metriä narua löysällä. Taas sanoin, että tämä toinen koira puree, voitko olla päästämättä koiraasi lähemmäs. Vastaus oli: "kyllä tämä osaa pitää puolensa", eikä puhettakaan että sitä fleksin stop nappulaa olisi voinut painaa tai koiraansa hieman vetää pois tieltämme. Hammasta purren sitten selitin, että olen ihan tosissani ja en haluaisi tästä nyt tappelua syntyväksi. Että voisitteko hieman väistää? Ojan kautta sitten kiersimme, että pääsimme ilman rähinöitä ohi...

Kun koti jo oli näkyvissä, ja minä aavistuksen rauhoittunut, niin eikös pitänyt vieläkin sattua. Yhden rivitalon pihasta tuli juosten semmoinen suurehko musta sekarotuinen koira. Se innoissaan siihen pyörimään ja hyörimään meidän ympärille. Isäntä istui pihassa aurinkotuolissa ja joi olutta, katseli kun koirat iloisena leikkii... Minä sit huusin, että tule hakemaan koirasi pois, tämä mun toinen koira puree sitä kohta. No sit herra vähän huuteli ja vihelteli koiralleen, mutta ei vaivautunut persettään nostamaan. Mulla paloi hihat ihan totaalisesti, ja karjuin äijälle, että tule nyt *&"#% hakemaan tuo rakki täältä pois! Se on jännä juttu, että vaikka Pommi murisee, näyttää hampaita ja rähisee tuommoisissa tapauksissa, niin ne vieraat koirat ei tajua pysyä kauempana tai lähteä pois. Eikö koirilla ole itsesuojeluvaistoa, vai haluavatko ne kaikki vaan kokeilla kuinka tosissaan ärisijä on, kun pakko on ängetä siihen puruetäisyydelle. Mä pidin taas kahta koiraa selkäni takana ja jalalla koitin pitää sitä vierasta koiraa kauempana meistä. Vihdoin äijä sai sen kiinni ja sisälle, ja me jatkoimme kotiin.

Voi kun muut koiranomistajat tajuaisivat, että kaikkia koiria ei voi tulla tosta vaan koirineen tervehtimään. Kysyisivät vaikka ensin, että saako tulla. Tuskastuttaa ja ahdistaa tuommoiset läheltäpiti-tapaukset, ja se maallemuutto näyttää edelleen ainoalta (joskaan ei satavarmalta) ratkaisulta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siis just tota! Maailma on täynnä noita ihmisiä jotka vaan näkee sen omansa eikä tajua mitään muuta. Meillä on monesti lenkillä näitä samaisia kokemuksia. Mä tiedän just miltä susta tuntu kun sait vihdoin sen oven kiinni ja koirat sisälle. Tossa kohtaa mulla tulee vielä se paha sana suusta;) (prkl)

Anonyymi kirjoitti...

Nykyään on niiiin paljon luku- / puhevikaisia koiria, kun koirat on haluttu ihmisten kaltaisiksi. Sulla kun on kaksi koiraa niin ne varmaankin osaa puhua koirien kieltä ja nämä jotka vaan tulee Pommin luo vaikka se selkeesti sanoo "kohta oot vainaa" niin ne ei osaa enää koirien kieltä. ( no joo kuulostaapa yksinkertaiselta...) Ei vaan, koiria on paljon sellaisilla ihmisillä jotka ei niistä oikeesti mitään ymmärrä. Tulee näitä helkatin rankkoja tilanteita sitten lenkillä, eikä tahdo sitten ite jaksaa nauttia lenkkeilystä :-(

Taina