Viikonlopun kuulumisia

Koko viikonlopun oli ihana ilma. Kesäinen auringonpaiste piristi mukavasti, ja koiratkin nauttivat olostaan. Perjantai-iltana oltiin Blondin kanssa Kangasalalla hakutreeneissä Ruutanan mastolla. Myös Pommi oli autossa kyytiläisenä, ettei joudu yksin olemaan koko iltaa kotona. Meitä osallistujia olikin poikkeuksellisen vähän, ja treenit oli oli ohi jo parissa tunnissa. Blondi etsi taas erinomaisen hyvin. Kaksi maalimiestä oli piilossa, toinen semmoisessa hankalassa onkalossa. Tuuli oli aika kova, joten kyllä pikkuneiti aika lailla töitä sai tehdä ja tarkentaa pitkän aikaa, että mistä se haju oikein tulee. Ilmaisua ei nyt menty vielä ollenkaan treeneissä. Sovittiin, että me treenataan sivulla istuminen eka kotioloissa kuntoon, ja ruvetaan sitten vasta yhdistämään sitä näihin etsintäpuuhiin. Treenien jälkeen kävin vielä ruutanan maastoissa koirien kanssa lenkillä. Ei tuo Kangasalakaan kaukana olisi, ja kuitenkin jo ihan landea...

Lauantai aamupäivä meni agilitykisoissa. Eteläpuisto on aikas ihana kisapaikka, kun järvi on ihan vieressä ja lenkkimaastot ihanteelliset. Kisojen jälkeen istuskelin pari tuntia takapihalla kirjaa lukemassa, ja siinä ajassa onnistuin jo polttamaan rintakehäni. Olen vähän "äijä" noiden aurinkorasvojen kanssa, semmoinen tahmainen äitelältä haiseva aurinkorasva ei jotenkin vaan oo mun juttu. :o) Käristelyn jälkeen käytiin koirien kanssa pitkällä lenkillä ja sit lähdin itse vielä uimaan ja saunomaan Kaupinojalle. Vesi oli jo 7,4 asteista, enää ei tule semmoista vaikutusta kun talvella. Illalla kävin vielä syömässä ja terassilla, joten kyllä siinä meni päivä aika lailla touhuillessa.

Sunnuntaina aamupäivällä pakkasin koirat autoon ja ajoin kukkakaupan kautta mökillemme äitiä tervehtimään. Syömistä, kahvittelua, auringossa istumista, lehden lukua... Koirien juoksentelua ja uimista katsellessa meni iltapäivä nopeasti.

Illalla T. kertoi, että naapuri oli käynyt valittamassa koirien haukkumisesta. Se on kuulemma ihan jokapäiväistä ja kestää monta tuntia päivässä. Tuli niin superpaska olo kuin mahdollista. Oikeesti, kaikki paska tänne nyt vaan samantien, kohta varmaan hajoaa auto ja multa katkeaa jalka. Haukkumista on kuulemma kestänyt jo pitkän aikaa. Miksei ne ole sanoneet mitään aikaisemmin?? Eihän tommoista voi tietää, joten onko vaikea vinkkaista jo alkuvaiheessa, ennenkuin on polttanut hermonsa totaalisesti. Naapuri on koirapartiossa työskentelevä konstaapeli, joten kyllä mä sitä uskon ja tiedän ettei se ole mikään koiravihaaja. Pommilla on olemassa sitruunapanta, mutta se ei toimi, vaikka patterit on ok. :o( Käyn tänään siellä ostoliikkeessä näyttämässä sitä, ja kysyn oisko heillä vaikka vuokrata panta Blondillekin. Säleverhot laitoin aamulla kiinni, jos vaikka uloskatseleminen aiheuttaa haukkumista. Muuta ensiapua en nyt äkkiä keksi. Ja kerrostaloon muuttamista tässä harkitsin...