Eilisen päivän oli työhuoneen ovi kiinni, jotta koirat eivät päässeet vakipaikalleen sohvan selkänojalle katselemaan ulos. Harmi sinänsä, ne kun tykkää olla siinä niin paljon, ja aikakin kuluu varmaan nopeammin sillai. :o( En tiedä oliko tuolla vaikutusta, naapuri on sen työhuoneen seinän takana, että jos haukkuivat, niin ei se ainakaan niin kovana kuulunut... Illalla hain lainaan sitruunapannan, ja jätin omamme korjattavaksi. Toivottavasti se tulee kuntoon, se kun ei ollut mikään halpa kapistus kun sen hankin.
Kävin myös pitkästä aikaa kirjastossa. Lainasin mm. Henning Mankellin dekkarin englanninkielisenä. Tuntuu vielä olevan jotkut sanat hukassa, kun en ole joutunut englantia puhumaan kuin hyvin hyvin harvoin. Josko englannin lukeminen vähän palauttaisi mieleen... Ja vielä kun nuo jotkut työkaverit (esim. intialaiset) puhuvat sillä omalla murteellaan, niin saa olla kyllä korvat höröllä.
Ilalla meidän olohuoneen ikkunaan lensi västäräkki. Raukka. Mä jo säikähdin, että sen siipi katkesi tai muuta vakavaa, kun se oli siinä ikkunan alla ainakin kaksi tuntia. Eka se otti ihan lukua, mutta sitten vaan istuskeli ja katseli ympärilleen. Sillä oli kaveri, toinen västäräkki, mukanaan. Koko tuon pari tuntia se kaveri piti sille seuraa, istui välillä aidalla kaempana ja välillä kävi ihan vierestä tarkastamassa, että kamu on kunnossa. Aika liikuttavaa. Kyllä ne kumpainenkin siitä sitten oli kadonnut, että onneksi ei käynyt huonosti. :o)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti