Kävin eilen katsomassa sitä Pyynikintien kerrostalokaksiota. Aivan hirveässä kunnossa! Ihme mörskästä kehdataan pyytää lähes 600 euroa kuukaudessa vuokraa. Nej tack! Etsintä jatkuu ja epätoivo kasvaa...
Pommilla oli eilen se lainassa oleva sitruunapanta kaulassa mun työpäivän ajan. Kun menin kotiin, se istui erittäin surkeana sohvan selkänojalla, oli apeana häntä koipien välissä ja tärisi. Ei puhettakaan, että olisi tullut vastaan tai heiluttanut iloisena häntää. :o( Se on tosi herkkä se panta. En laittanut sitä tänään, kun pelkään että se laukeilee ravistuksesta/aivastuksesta/juomisesta/jne., ja saa Pommin ihan hermoheikoksi. Eilen iltalenkillä se oli metsässä tosi vauhko ja pelokas. Mm. räkättirastaiden ääni oli tosi pelottavaa... Että semmoista.
Blondin kanssa käytiin Nokialla agilitytreeneissä. Mentiin täyspitkää rataa, joka oli tasoltaan 3-luokkalaisten. Se oli vaikea, ihan hirveää kieputusta koko ajan. Lähdössäpysyminen sujui oikein hyvin. :o) Kontaktit meni namien kanssa hyvin. Suurimmat ongelmat olivat renkaalla, kun sinne mentiin sillai takaa kiertäen, eli tosi jyrkässä mutkassa. Blondi joko kiersi koko renkaan tai hyppäsi ohi. Sillä pitää olla tosi suora linja, että se hahmottaa renkaan oikein. Muuten meni oikein mallikkaasti. Kyllä noissa kieputuksissa alussa tuli hamoja, kun en aina tajua ahtaalla radalla ohjata tarpeeksi selkeästi. Blondi kun katsoo mun hartialinjasta suunnan, ja sitä pitää välillä nopeissa ahtaissa tilanteissa kääntää tosi korostetusti... Mutta ihan rohkaisevat treenit oli, tuon tasoisissa radoissa alkaa kuuron kanssa olemaan enemmän jo sitä haastetta. :o)
keskiviikko 14. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voi itku, toivottavasti sä löydät teille pian hyvän kodin. Harmittaa ihan Pommin puolesta.......
Lähetä kommentti